Molskis! Vesikelpuutus hankittu

Timo Hyvönen

 Molskis!

Niinhän sitä sanotaan: on niitäkin vesilentäjiä, jotka eivät ole kaataneet konettaan - vielä. 

Siitä huolimatta Mikko sai houkuteltua minut vesilentokurssille kesällä 2022, loppujen lopuksi jopa ilman väkivaltaa. Tällä hetkellä Helsingin ainoa lentokoulu Aviaattori operoi Laajasalosta ja Tuusulanjärveltä hauskalla Maulella OH-MIL. 

Tässä MIL Tuusulanjärvellä. Kurssin aloitimme Laajasalosta.

Kurssi oli selkeä ja ytimekäs. Muutama teoriailta lähinnä vesiliikennesäännöistä ja lentokoneen vesikäsittelystä pohjusti sopivasti lentokoulutusta, joka saatiinkin alkuun heti alkukesästä. 

Koulutuksessa Aviaattori käyttää Maule M-6-235C Super Rocket -lentokonetta. Nimi kertoo paljon: 235 hevosvoimaa heilauttaa koneen lähes rakettina taivaalle sekä suola- että makeasta vedestä. Lentoonlähdöt Laajasalon rannasta olivat turvallisia ja yllättävän helppoja. 

Tässä MIL tuunattuna Pärnun laiturissa heinäkuussa 2023. Satuimme samaan aikaan paikkakunnalle - me Marikan kanssa tosin ihan pyöräkoneella. 

Koneessa on ns. suorat kellukkeet. Vaihtoehtohan olisivat pyöräkellukkeet, joilla voisi laskeutua myös koville pinnoille. Onhan suorillakin kellukkeilla laskeuduttu nurmikoille, mutta käytännössä ne on rajattu vesikäyttöön. Joissain ultrakevyissä (Ikarus ym:) käytetyt Full Lotus -kellukkeet kuulostavat näppäriltä, sillä nehän toimivat talvisin vallan mainiosti myös suksina. Isolla Maulella nämä suorat kyllä toimivat merkittävän hyvin. 


Ennen ensilentoa. Kone on ehjä, tarkastettu ja valmiina lähtöön laiturista.

No sitten lentämään. Opettajan hellässä ohjauksessa opeteltiin pumppaamaan ne kelluttimet tyhjiksi vedestä. Yksi osio kerrallaan pumppu toimii tehokkaasti. 

Tankkaaminen vesialueella on erityisen tarkkaa hommaa, sillä veteen ei haluta päästää bensaa. Tippakin leviää nopeasti laajalle, tosin haihtuuhan se siitä äkkiä. 

Koneen tarkastaminen on oma taiteenlajinsa, kun yrität pyöritellä konetta laiturissa - varsinkin tuulella. Potkuri on syytä tsekata huolella, vesipärskeet ovat yllättävän kovaa tavaraa osuessaan lapaan. Muuten normaalit siivekkeet - ohjaamo - vesibensat - ym. Tsekkilista on hyvä olla kädessä. 

Lähtövalmiina Laajasalossa. 

Laiturista lähteminen vaatii suunnittelua. Tuuli ja aurinko on huomioitava. Koneen täytyy olla käynnistysvalmis kun se työnnetään ulos laiturista. Pelastusliivit ovat tietenkin päällä mutta turvavöitä ei pidä kiinnittää ennen kuin moottori käy ja kone on lähtövalmista. Saattaa se rullatessakin kipata.

Sitten lentoon. Ei se ollutkaan niin vaikeaa, kun tehoa oli RIITTÄVÄSTI. Tässä ensimmäinen lentoonlähtö.


Hiidenvesi on hyvä paikka harjoitella läpilaskuja.


Ensimmäisten laskujen jälkeen Hiidenvedellä tauolla.

Koulutus keskittyy oleelliseen: nousuihin, laskeutumisiin, rullaukseen, maihinnousuun ja vesillelähtöön. Kannuspyörälentämisestä oli kyllä tässä hyötyä. Opeteltiinhan siinä myös purjehtimaan ovien avulla, nostamaan kone ilmaan kelluke kerrallaan, tehtiin maaliinlaskuja ilman moottorin voimaa (ilmanvastus on tuollaisella isolla rohjakkeella todella merkittävä) ja ankkuroiduttiin poijuihin. 

Onhan tässä puolensa. Hiidenpirtin edessä on hyvä laituri parkkeeraukseen.

Peilityyneen laskeutumistreeneistä oli selvää hyötyä myöhemmin kesällä laskevaa aurinkoa vasten laskeutuessa ja kartoilta opeteltiin tunnistamaan ne lampareet, joille ei moottoriäyttöisellä laitteella saa mennä. 

Tässä laskeutuminen Helsingin vesille Laajasalon sillan yli. Kyllä vesikoneella pääsee mihin vain!


Oleellista oli tietenkin löytää ne paikat, joissa on jonkinlainen kahvila-ravintola laiturin päässä! Hiidenvedellähän on ihan mainio lounaspaikka suorastaan optimaalisen läpilaskuharjoittelujärven rannalla. 

Hiekkaranta on helpompi. Tässä treenattiin myös poijuun rantautumista. Onnistui


Pidempiä matkoja emme lennelleet, muutaman kymmenen minuutin legejä vain. Koneen laihentaminen matkalentoasentoon oli tarkkojen moottorinvalvontamittarien avulla helppoa, ja kulutuksen sai osutettua melkoisen pieneksi. Avioniikkaelektroniikka on kyllä hieno keksintö!

Opettaja on ihan rento!!!

Maule on mainio vesikone, tehoa on ainakin riittävästi

Tarkkari lennettiin Korhosen Ossin kanssa, kaikki sujui kohtuullisesti ja kelpuutus tuli. Lentotunteja tuli yhteensä 8 + tarkkari 1,5h, teoriatunteja kahtena iltana yhteensä 6 + lentojen aikaiset jutustelut. Mikon kurssihinta on 4250€.

Sattumalta 1000 moottorilentotuntia tuli täyteen juuri tämän kurssin aikana. 

Mitä sillä sitten voisi tehdä - sen aika näyttää. Vesikoneita on vähän, oma kone on nopea ja matkakohteet ovat yleensä lentokenttien lähellä. Lentotaito kyllä kehittyi, opin uusia asioita ja hyvin erilaista lentämistä kuin yleensä lennellessäni. Ehkäpä se vesihurahdus sitten vielä joskus tulee ja pakottaa uudenlaisille retkille!


Ja taas yksi vesilentäjä lisää Suomessa!