Rutiiniretkelle Ruotsiin - varför inte!

Timo Hyvönen

, , ,

Tyttäreni Ida on asunut jo toistakymmentä vuotta Ruotsissa, Kungsbackassa. Paikka on länsirannikolla, joten sinne tulee harvemmin lähdettyä kyläilemään. Nyt hän oli tulossa koko tallin joukolla Eskilstunaan ratsastuskilpailuihin, joten etäisyys alkoi tuntua siedettävältä. Lentomatka Savikosta Eskilstunaan oli vain parisen tuntia. Windy kertoi, että ke-to säät olisivat lentokelpoisia, joten päätin lähteä käymään. 

Matkan vaarallisin osuus? No jos olisin moottoripyörällä, ehkä...

Tankkailin Savikossa koneen, tarkastin ja lähdin matkaan. Lähdön kannalta erinomainen, kiitotien suuntainen vastatuuli ei ollut matkaa arvellen niin kovin hyvä. No, 30 kts vastatuulta matkalentokorkeudella ei kai haittaa?

OFP ja kartta

Perinteistä Ruotsin karttaa ei tietenkään ollut valmiina. Harvoinpa sitä nykyään tartteekaan, mutta vanhasta oppineena printtasin ajantasaisen reittikartan Skydemonista. Varmistin vielä että kartalla näkyivät Arlandan IFR-pisteet - kerran se lennonjohto komensi lentelemään jotain sellaista kohti, mutta enhän minä sitä silloin osannut etsiä. Silloin päästiin magneettisuunnalla oikeaan suuntaan. Pari taajuutta oli demonin listalla väärin: Nummelasta tuli listalle vain ATIS ja Turusta tutka, joka ei tietenkään vastannut. Pitää antaa palautetta.


Suomi!

Matkan alettua lentelin hetken matalissa kunnes Helsingin tutkan puhetulvassa tuli tauko. Pyysin ja sain korkeudeksi jo TMA:lla 5000 ft ja se tasoitti kulkua mukavasti. Vastatuulen vaikutus pienestä sivutuulikulmasta johtuen oli vain 10-15 kts joten tuulta päin...

Saaristossa ja meren päällä on tasaista

Pari pientä sadekuuroa putsasi konetta. Rannikon jälkeen kulku tasoittui entisestään ja pilvet karkasivat kauas. Lensin selväti Maarianhaminan eteläpuolelta, mutta yhtäkkiä joku ruotsalainen ilmoitteli lähestymisestään.

SEMMI oli matkalla Maarianhaminaan

Torni oli suljettu mutta Hiltus-Pete ilmoitteli tämän ruotsalaisille. Diamond meni Maarianhaminaan laskuun, ilmoitti harjoittelevansa myös ILS-lähestymisiä. 

Sverige!

Pian olinkin jo Ruotsissa, ilmoittelin tulostani Sweden Controlille vaikka se ei olekaan pakollista, ilmatilahan on valvomatonta. Lentelin 5000ft ja sain luvan vaihtaa Stockholm Approachille vähän ennen TMA:lle tuloani.

Kohti Tukholmaa

Sain selvityksen aluksi jatkaa reitillä ja lupasin tehdä jatkossa ihan miten lennonjohto haluaa. Hetken kuluttua lennonjohtaja kovasti pahoitellen kertoi että Arlandan ja Bromman kiitotiejärjestelyjen takia minun pitäisi kiertää Bromman kautta. No sehän sopi!

Globen. 360 sen päällä 95 kertaa? En pyytänyt.

Hetken kuluttua tuli kaino pyyntö, voisinko lentää hetken aikaa suoraan etelään. No sekin sopi minulle. Edestä menikin jokin liikennekone ihan samalla korkeudella. Lennonjohdon avulla on kiva lentää, kun ei tarvitse itse huolehtia niin paljon vaan apuja tulee. 

Brommaa kohti

Pienen hetken päästä sain taas luvan jatkaa kohti Brommaa, ja sehän alkoikin näkyä melkein heti. Samalla lähestymisen taajuus vaihtui, Tukholma on ymmärrettävästi jaettu pariin alueeseen. 

Edelleen vilkas liikennekenttä

Bromma on nätti, kokonaisuus kunnossa ja sijainti mitä parhain. Hienoa että se on säilynyt edelleen normikäytössä, toivotaan hyvää jatkoa. 

Pari pikku mutkaa johdettuna

Loppumatka Eskilstunaan olikin lyhyt. Korkeudesta johtuen otin ensin yhteyttä Västeråsin torniin, joka selvitti minut Eskilstunan VFR-pisteeseen LINDON 3000ft tai alle. Hetken kuluttua sainkin jo ohjeen ottaa yhteyttä Eskilstunan AFIS-taajuudella, mutta eihän sieltä vastannut kukaan.


Kysyin hätäisenä jo Västeråsista ja kerroin jatkavani normaalisti lähestymisestä. Eskilstunassa on töissä vain yksi henkilö, ja Västeråsin kaveri oli saanut hänet kiinni puhelimella. Sain samoin tein normaalit ohjeistukset ja pääsin laskuun 15kts sivutuulessa... hyvin se meni! Lentoaika 2h18 min

Aika suora lento

Olin ollut yhteydessä Eskilstunan moottorilentokerhoon ja saanut sieltä hyvät ohjeet: kone parkkiin klubin eteen nurtsille, kirjaus vieraskirjaan ja vältät laskeutumismaksut, skannaat klubin ovelta qr-koodin niin pääset sisään. Ja niinhän se kaikki toimi - qr-skannaus vei rekisteröitymiseen jonne email-osoitteen antamalla sai ovikoodin! 

Snygg!

Klubirakennus on iso, kuppilan lisäksi löytyy koulutustilaa, vessat, vaikka mitä. Kuppilassa toimii kyllä vain käteinen tai Swish, kumpaakaan ei ollut mutta eipä ollut nälkäkään.

Viranomaistietoa

Klubitietoa

Kerholla oli todella siistiä ja ilmoitustauluilla oli hyvin ajantasaista ja järjestelmällistä tietoa, ml. poikkeamaprosessien ohjeistukset. Varsinkin tuo ovikoodi & rekisteröitymisen kautta saatava pääsy kerhotiloihin herätti hyviä kehitysajatuksia kotimaahankin.

Parkkipaikka

Ruohon leikkaa automaattinen Husqvarna. Kokonaisuus on tosi siisti. Polttoaineet tuolla oikealla

Varsinainen matkan tarkoitus oli tosiaan tavata Ida & porukat ja tutustua ratsastuskisamaailmaan. Sundbyholmissa järjestettiin isot monipäiväiset esteratsastuskisat, jotka olivat myös Ruotsin mestaruuskisat. Ruotsissa tuo ratsastus on hieman eri mittaluokassa kuin Suomessa.

Ida esitteli kisapaikat ja tarjosi jätskin!

En jäänyt kuitenkaan nukkumaan hevostalliin enkä hevosautoonkaan vaan menin keskustan Elite-hotelliin - 1hh hinta aamiaisineen oli 800SEK eli n. 67 euroa. Ennen Viro oli halpa, nyt se näyttää olevan tuo Ruotsi. 

Illalla kävin keskustassa kävelemässä ja kuuntelemassa bändiä kattoterassilla. Vähän viileä keli verrattuna Suomen helteisiin.

Tak Terassene ja Joku Paikallinen Bändi

Hotellin vieressä oli kävelykatu jossa ravintoloita toisensa vieressä. Niillä oli kyllä paljon ihmisiä keskiviikkoiltaa viettämässä

Aamulla oli aikaa ja Idan puoliso Jonathan kuskasi minut katsomaan Eskilstunan toista lentokenttää, Ekebytä. Alunperin yritin päästä sinne mutta kenttä on puhdas purjelentokenttä eikä siellä voi lentää moottorikoneilla (kunnan määräys). Kenttä on tosi lähellä keskustaa ja iso kuin mikä! https://www.eskilstunaflygklubb.se/ 

Purjelentokerhon taloja
...on monta, oikealla sauna!

Kiitotie on ruohoa ja iso - 850*150m

Kentällä toimii myös lennokkikerho
Loistava ajatus rakentaa kentän viereen ratsastuskoulu - jokaiselle jotakin!

Palasimme kuitenkin pian ratsastuskisapaikalle. Pari tippumista ja loukkaantumista, hirveästi hevosia ja isoja hepparekkoja, tuhansia ihmisiä ympäri Eurooppaa. Sää oli mainio ja heppojen hyppelyt mitä mielenkiintoisinta katsottavaa - "MELKEIN TIPAHTI!!"

Hoppppsis

Ida ja minä

Ida tuli toiseksi, 0,6 sekuntia...aijaijai...

Ida on ollut hevosammattilainen jo vuosia ja osallistuu kisoihin työpaikkansa omistajaperheen kanssa. Nyt alla oli hyvä hevonen ja tulos oli erityisen hyvä. Isä näköjään voi vaikuttaa lastensa menestykseen!

Vähän turhankin kiirehtimisen takia varsinainen suoritus jäi kyllä minulta näkemättä, sillä halusin osuttaa paluumatkan valoisaan aikaan ja hyvään säähän, palasin siis lentokentälle.

Hangaarissa oli mielenkiintoisia koneita

Cessnaa ja vielä mitä

200hv, kuskaa tuota Lancairia 190 kts

Juttelin hetken Lancairin omistajan kanssa. Hänellä oli joitain vuosia sitten ollut laskutelineongelma, toinen pääteline ei tullut ulos. Laskussa tuli vaurioita, joiden korjaus oli nyt valmis. Korona-ajan ongelmien takia lopulta helpoin vaihtoehto oli hankkia moottoriksi tämä 200hv ULPower. Ongelmaksi tuli vain moottorin sisäänajo - kone meni sillä niin kovaa, ettei täyden kaasun sisäänajo oikein onnistunut!! No, kone lentää jo normaalist, mutta olipahan nätti moottorikin: kevyempi ja tehokkaampi kuin vanha Lycoming.

Tankilla

Pian olin kuitenkin valmis jatkamaan matkaa. Tein plaanin klubilla ja soitin kentän päällikölle tankkauksesta - sain ohjeen rullata polttoainesäiliöiden luo kunhan olen valmis. Tarjolla oli 100LL ja UL91, päädyin kuitenkin vanhaan varmaan 100LL.

79 litraa sinne meni

Lyijytön UL91 olisi ollut hieman halvempaa (en kysynyt hintaa) mutta eipä tuo 100LL niin kallista ollut - nykykurssilla 2,64eur/litra. Suomessa normaali hinta näyttää olevan 3,577eur/litra. Eläköön se pieni ero (vai isoko)? Mistähän tuo johtuukaan? Kello olikin jo sen verran että plaani-ikkuna oli auki joten tankkauksen jälkeen vain menoksi!

ESSU 18

AFIS-lentoonlähtö oli normaali, hyvät neuvot tuulista ja transponderkoodi ja fly safe!

Eskilstuna

Lentelin aika matalalalla kohti Tukholmaa. Kerholaisetkaan eivät osanneet neuvoa hyviä temppuja päästä suoraan korkealla - toki se olisi pyytämällä onnistunut. Päätin katsoa taas maisemareitin lähestymisalueiden ali Tukholman itäpuolelle. Ihmettelin reitillä näkyvää FRÖLUNDA MICROLIGHT -kenttää mutta huutelin sinne sitten ilmoituksia ja kas - siellä joku Dynamic teki läpäreitä. Ohi mentiin.

Frölundan ultrakenttä kuvan keskellä oleva vihreä viiva pellolla

Skå-Edeby on tuossa rannalla vähän kauempana

Tukholmassa on tosiaan toinenkin pienempi kenttä Skå-Edeby. Sinne asti ei näkynyt, mutta se on jännästi Bromman alueen reunassa. 

Ruuhkan jälkeen on korkeampaa

Frölundan kohdalla valvomattoman yläraja on 1200ft mutta aika pian se nousee 2000 jalkaan. Ruuhkakohdan jälkeen pyysin ja sain Stockholm Approachilta jälleen korkeudeksi 5000ft - huom tasan, ei "tai alle". Sillä korkeudella lensinkin sitten ulos TMA:lta.
Valvomattomana kuin taivaan lintu

Viikkari tuli vastaan

Ilmoitin olemassaoloni kuitenkin Sweden controlille ja sain sieltä tiedon ettei muuta liikennettä ole ja Maarianhaminan torni on auki. Kohta sain myös kehotuksen siirtyä heidän jaksolleen.

Mariehamn jossain tuolla

Maarianhaminasta oli lähdössä liikennekone Tukholmaan ja kopteri teki kauempana etsintää. Tasaista ja mukavaa yläilmatilassa, kone lenteli itsekseen.

Few
Lensin ihan Turun alueen rajaa joten pyysin ja sain selvityksen FL75 tai alle. Menin aika höyryisten alapilvien yläpuolella kohti Savikkoa. Nummelassa oli voimassa purjelentovaraukset, mutta pyysin taas jatkaa 5000ft niidenkin jälkeen ja sekin onnistui. Yhtäkkiä olinkin jo parin minuutin päässä Savikosta ja syöksyin myötätuuleen 23. 

Kotihallilla

Laskeutuminen oli hyvä suoraan vastatuuleen ja ruohokenttähän on aina mukavan pehmoinen. Lentoaika oli nyt vain 1h40 min, melkoinen ero! Tosin koko matkan korkealla lentäen se olisi ollut vielä 5 min lyhyempi, mutta katselin Tukholman maisemat vähän alempaa tällä kertaa. 

Kovaa ja korkealla

Reissu oli helppo, lennonjohtajat jotenkin hyvällä tuulella kaikkialla, Eskilstunan molemmat lentokerhot auttoivat mielellään ja polttoainetta sai halvalla. Ja Ida melkein voitti ratsastuskisansakin! 

Kotona

Savikossa oli parikin lentäjää juuri lähdössä paikallislennoille joten juttua riitti heti laskun jälkeen. Laitoin koneen halliin ja juuri kun olin ajamassa pois kentältä, puhelin soi 03-alkuisesta numerosta. Niinpä tietenkin...vastasinkin suoraan "Joo hengissä ollaan, kiitos ja anteeksi". Muista päättää lentosuunnitelmasi!