Ilmailun riemua

RV-oston jälkeen olen saanut kannustusta ryhtyä harrastamaan taitolentoa. Olen hieman estellyt, tavallisessa lentämisessäkin on vielä paljon koettavaa ja asiahan vaatisi harjoittelua. Kaasarikone ja tavallinen öljyjärjestelmä Lycomingissa ovat myös estämässä varsinaista temppulentoa, mutta jotainhan nyt pystyisi kuitenkin.

RV on ihan herkkä ja nopea liikkeissään

Lopulta Kannon Harri meni yli rajan ja antoi synttärilahjaksi tutustumislennon Robert's aerobaticsin OH-OBOlla, Extra 330LX:llä joka on se oranssi, oikea taitolentokone Malmilla. Asia oli jo vähän unohtunutkin kunnes Harri muistutteli taitolentoleiristä Oripäässä muutama viikko sitten. Aikatauluthan sopivat ja lähdin katsomaan, onnistuisiko keikka.

RV-rivi + Extra

Paikan päällä kävi ilmi, että pääsisin lentämään venäläisen maailmantason taitolentäjä Alexander Krotovin kanssa. Alex on aika vakava kaveri, ilmeisen ammattilainen. Kävimme lentoa läpi ennen nousua. Muut taitolentäjät antoivat parhaan neuvon: jos maa on tulossa suoraan kohti, on kohta todennäköisesti paljon Geetä ja kannattaa jännittää vatsalihakset. Sepäs toimikin hyvin, lento sujui mainiosti.

Kysyttäessä sanoin että jotain ihan tavallista, tynnyreitä, silmukoita, jotain perusjuttuja. Sitouduin kiinni koneeseen oikein kunnolla, räikkätyyppiset vyönkiristimet osoittautuivat myöhemmin ihan toimiviksi ja tarpeellisiksi. Naksutin ne niin tiukalle kuin meni ja pääsimme lähtemään – suurin ongelma Alexille oli lentokentän nimen muistaminen selvityksissä, orrripäää.

Taitolentoa

Lähdimme nousemaan kohti taivaita ja Boxia, siis sellaista paikkaa jossa yleisesti lennetään väärinpäin. OBO veti korkeutta kuin vintturihinauksessa ja kun pääsimme tarpeeksi korkealle, alkoi tapahtua.

Tämän verran siinä lennolla heiluteltiin

Lentelimme muutamia peruskuvioita, jonkun silmukan, pari pystykäännöstä. Mikäs siinä. Pääsin kokeilemaan ohjaimia – OHOH. Nyt ymmärrän kesnapiperilentäjän tunteen, kun pääsee RV:n puikkoihin. 

Sain kokeilla itsekin vaakakierteitä, olivatpas helppoja symmetrisellä siivellä. Sauva reunaan vaan ja VUH, kone oli pyörähtänyt ympäri. Alex neuvoi miten saan koneen lentämään pystysuoraan siivenkärjen mittatikkujen avulla, tehtiin pari pystykäännösta. Kun en alkanut valittaa, Alex näytti syöksykierteen ja jopa hurjan sarjan snap rolleja. Vyöt olivat tiukalla joten nekin tuntuivat ihan normaalilta liikehdinnältä.

Alexander ja minä lennon jälkeen

Ehkä eniten orientoitumista vaati pidempi selkälento, mutta uskoisinpa siihenkin tottuvan kohtuullisen nopeasti. Extra oli lentokoneena hyvin vaikuttava, tehokas ja todella herkkä. RV:n moottori on kaasutinversio joten se ei siedä kuin positiivista G:tä, sitä tosin 6 kappaletta kevyenä. Saas nähdä, mihin tässä vielä joutuu - kyljelleenkö?

Kaarrellaan nyt ensin