Ilmailun riemua: Sähkölentokone on vaikea valita

Sähkölentokone on vaikea valita

Timo Hyvönen

Sertifioituja on vähän, lupauksia on tuhansia

Työskentelen nykyään Oulun ammattikorkeakoulussa kestävän ja älykkään ilmailun tutkimusohjelmassa erikoistutkijana. Tämä on ensimmäinen ilmailuammattini, ja mitä mielenkiintoisin! Tämä artikkeli on julkaistu myös Oamkin Linkedin-kanavassa, seuraa sitäkin.

Hankimme sähkölentokoneen

Olemme nyt valinneet sähkölentokoneen Oamkille tutkimuskäyttöä varten. EU-tason hankintaprosessi on monimutkainen ja haastava toimittajillekin, mutta lopulta valituksi tuli suorituskykyinen, moderni sähkölentokone. Paikkamme toimitusjonossa on alkuvuonna 2027. Kysyntä on kovaa.

Valinta on vaikeaa. Euroopassa on tällä hetkellä vain kaksi virallisesti sertifioitua sähkölentokonetta. Useita sähkölentokoneita on tulossa "kohta" ja aikataulujen epävarmuudet ovat merkittäviä. Olisimme voineet tarkastella tilannetta vaikka kuinka pitkään, mutta joskus odotus on lopetettava.

Sertifioiduista koneista vaatimuksemme täytti Elektra Trainer. Toinen hyvä, sertifioitu Pipistrel Velis Electro on myös laajalti käytössä Euroopassa mm. koulutuksessa. Sertifiointiprosessissa pitkällä ovat myös Aura Aero ja H55 Bristell, joihin tutustuimme myös tarkkaan.

SAAC-hankkeen tilaama Elektra Trainer lentokone kiitotiellä.

Elektra Trainer. Kuva: Elektra-Solar

Tutkimus alkaa

Nyt pääsemme aloittamaan sekä sähköisen lentokonetekniikan että sähkölentokoneiden käytännön sovellusten tutkimuksen Oamkilla yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Jatkoa ja uusia tutkimusaiheita tulee varmasti, kun teknologia kehittyy ja lentopaikoille tulee valmiudet sähköiseen lentämiseen ja yleisesti ilmatien hyödyntämiseen liiketaloudellisesti kannattavasti. Lentopaikkojen valmiuksia sähköiseen ilmailuun tutkimme SÄIHKE-hankkeessa.

Valitsemamme koneen toiminta-aika on jo kohtuullinen 2,5 tuntia, mikä mahdollistaa sujuvan koulutuksen ja pidemmät lentomatkat. Miehittämättömiin drooneihin verrattuna pystymme tutkimaan tällä merkittävästi suurempia alueita, koska BVLOS (näköalueen ulkopuolella lentäminen) on miehittämättömillä vielä hankalaa ja miehitetty autonominen dronetoiminta vasta määriteltävänä määräysprosesseissa. Ilmailu on saavuttanut sellaisen turvatason, että se on syytä säilyttää myös miehittämättömien tullessa samaan ilmatilaan.

Mitä tutkimme?

Lähtökohta on tutkia sähkölentokoneen voimatekniikkaa ja sen toimivuutta. Kone kerää kaiken datan toiminnastaan, ja sitä otamme talteen sekä nykyistä että tulevaa tutkimusta varten. Suunnitelmamme on ottaa pelkkien teknisten lentodatojen lisäksi talteen myös lentohetken säätiedot tai vaikkapa lentoreittien kulku, joista voimme saada uudenlaistakin tietoa ihan peruslentämisestäkin.

Toinen välitön tutkimusaihe on koneen soveltuvuus lentokoulutukseen. Tämä kone on kannuspyöräkone, joten peruskoulutuksen lisäksi sillä voidaan tehdä eroavaisuuskoulutuksia. Ovatko kustannukset tosiaan niin paljon pienempiä, kuin arvioidaan? Hankintaprosessissa havaitsimme mm. sen, että usein sähkökoneiden kustannuksista unohtuu väistämättä vastaan tuleva akkujen uusiminen, kuten polttomoottorikoneissa moottorin käyttöjakso = peruskorjaus. Akkuteknologia tosin kehittyy sellaista vauhtia, että tämän koneen akkujen takuuajan (5 vuotta) jälkeen hinta- ja kapasiteettitaso on varmasti aivan jotain muuta kuin nyt osaamme edes kuvitella.

Tähtäämme tulevaisuuteen

Perustutkimuksen lisäksi rakennamme nyt soveltavia tutkimushankkeita lentokoneen hyödyntämiseksi. Olemme listanneet jo nyt mm. tällaisia aiheita:

- Mittaus- ja kaukokartoituslennot (mm. ilmakuvaus ja 3D-mallinnus)

o Testilaitteiden kokeilu ja tutkimus soveltuvuudesta toimintaa

- Mobiiliverkot ja tukiasemat

o 6G-tutkimus (Oulun Yliopisto)

- Elektronisen ilmaliikenteen häirinnän todentaminen ja mittaus

o GNSS/GPS, ADS, GSM/4-5-6G ym.

- Havaintolennot, etsintä ym. yhteiskunnalliset palvelutehtävät

o Tutkimus soveltuvuudesta ja toimivuudesta em. Tehtävissä

- Lentokenttien valmiudet

o Käytännön kokemukset sähkölentämisestä Pohjois-Suomen lentokentillä (Säihke)

- Ilmatilan tilannekuva (ADS-B/L, Flarm, ...)

o Ilma-alusten elektroninen näkyvyys (tästähän on iso hanke Eurocontrol-vetoisesti). Suomessa yksi tätä haittaava asia on, että mobiiliyhteydet on kielletty ilmasta. Komissio on tosin linjaamassa tätä parhaillaan

Nämä aihiot ovat vain ideoinnin alku, työstämme niitä lisää nyt konetta odotellessa.

Elektra tallettaa hyvin paljon dataa lentokoneen toiminnasta ja reitistä tutkimuksen tarpeisiin. Kuva: Elektra-Solar

Historiallinen North Circuit tulee heinäkuussa

Tänä kesänä esittelemme sähkölentämistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Lentokiertueen tekevä kone on tehtaan esittelykone, samanlainen kuin tilaamamme.
Kesän esittelyretki ei ole enää roadshow vaan oikea ilmailukiertue.

North Circuit -sähkölentoretki on yli 5200 kilometriä pitkä

Kone lentää Münchenistä Ruotsin kautta kohteenaan Oulu, pohjoisin piste on Pudasjärvi ja varsinainen esittelytapahtuma on Kuhmossa 11.7.2026. Paluumatka Saksaan kulkee Baltian ja Puolan kautta. Matkalla kone ylittää meren kolmesti – ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa sähköisesti.

Sähkölentokoneita tulossa lisää

Aiempien ennusteiden mukaan sähköisiä matkustajakoneita voisi olla olemassa 2030-luvulla, ja nyt se näyttää toteutuvan.

Yhdysvalloissa neljä valmistajaa (Archer, Beta, Electra ja Joby) on päässyt jo sopimukseen armeijan kanssa. Siviilisertifiointeja odotetaan kuin kuuta nousevaa, ja koelennot ovat jo käynnissä. Beta Alia lensi talven aikana Norjassa satoja koelentoja välillä Bergen – Stavanger. Tulokset ovat lupaavia

Kiinassa on paikallisesti sertifioitu lentävä nelipaikkainen vesilentokone ja jopa mailman ensimmäinen autonomisesti lentävä “dronetaksi”, mutta miehittämättömien tai pystysuoraan nousevien lentokoneiden ilmailumääräyksiä ei ole käytännössä saatu valmiiksi vielä missään.

Mainittujen paikallisten sertifiontien jälkeen Suomessa ja Euroopassa toimimiseen tarvitaan myös eurooppalainen EASA-hyväksyntä – ja lentäjien uudelleenkoulutus! Ilmailun nykyisestä, huippuun viedystä turvatasosta ei haluta tinkiä.

Ilmatie – tulevaisuuden ykkösväylä

Ilmatie on selvästi turvallisin kulkutapa lähes kaikkialla maailmassa. Hiukkaspäästöt ovat minimaalisia, kun renkaat eivät pölytä maata kuin lähdössä ja nousussa. Oamk on nyt Suomessa sähköisen ilmailun tutkimuksen kärjessä. Sähköisen ilmailun yleistyessä se on myös ylivoimaisesti päästöttömin ja ekologisin tapa liikkua – kilometri kiitotietä korvaa 500 kilometriä kantatietä. Elämme mielenkiintoisia ilmailuaikoja!