19.50
Olen syntyisin Kuhmosta ja käynyt kouluni siellä. Muutin jo 1984 armeijan kautta Helsingin seudulle, mutta olen mukana Kuhmon fly in -järjestelyissä - lensinhän siellä aikanaan purjelentolupakirjanikin.
Tänäkin vuonna lähdin mukaan paikan päälle auttelemaan tilaisuuden toteuttamisessa. Tällä kertaa koneeksi valikoitui Hyvinkään ilmailukerhon käytössä oleva Eurostar-ultrakevyt. Hyvissä ajoin torstai-iltana pakkauduin koneeseen ja lähdin matkalle pohjoiseen.
Sääennuste reitille oli mainio. Päätin lentää tuon välin kerralla, OFP-laskelma kertoi matka-ajaksi 2h40 min. Tasaisen tyyni keli helli.
Ohitin Vesivehmaan kentän kaukaa Päijänteen päältä. Kone kulki mukavasti 170-180 km/h matkanopeutta kummemmin huudattamatta.
Kuuntelin muiden lentäjien liikkeitä eri kentillä, Pieksämäellä ei ollut ketään paikalla. Kenttä näytti hienolta vehreässä ilta-auringossa.
Ennen Kuopiota oli käymätöntä korpimaata. Joku tosin oli laittanut saunan lämpenemään keskellä tätä korpea. Koska savu nousi järven rannalta, en kaartanut sitä lähemmin katsomaan - ei se ollut metsäpalo.
Kuopio jäi tällä kertaa aika kauas länteen. Joku vesikone teki läpilaskuja jollain järvellä, torni seurasi ja opasti. Aika fiksua muuten tehdä plaani vesikoneharjoitteluun, pelastuspalveluahan voi tarvita.
Katoavaa kansanperinnettäkin näkyi - lossi kuskasi hiljalleen ajoneuvoja kapean salmen yli. Huimia mäkimaisemia järvien keskellä tuli vastaan. Ilta-aurinko oikein korosti maastonmuotoja.
Korpimaisemien läpi lensin Sotinpuron ja Valtimon yli Kuhmoon. Lentokenttä oli siellä paikallaan hyvävoimaisen näköisenä.
Kävin katsomassa keskustan maisemia. Lammasjärvi valmistautui yöhön.
Yllätyksekseni kentälle tuli vielä samaan aikaan laskuun Ikarus Ristijärveltä. Vaihdoimme pari sanaa, mutta lähdin aika pikaisesti yöpaikkaan vanhempieni mökille, Lentuan rannalle.
Aamulla lähdimme ajoissa takaisin lentokentälle ja maisemalennolle Kuhmon korpiin isäni kanssa. Ensimmäisenä kävimme tarkastamassa mökkiniemen ilmasta.
Olin luvannut käydä lentomeluamassa kaverin mökin päällä ja sieltähän se Antin punainen kanootti löytyikin. Eihän niitä voi olla näin pienellä järvellä kuin yksi?
Hienosti nimetty Timoniemi on mökkitien varrella, tässä virkeä pikkukylä Timoniemenvaaralla.
Olen asunut lapsuuteni Niemiskylällä Itä-Kuhmossa, joten suuntasimme sinne. Niemisen koulu paloi valitettavasti joitain vuosia sitten, mutta 60-luvun asuinosa ja vanha keittola jäivät ehjiksi. Tuossa rannassa on pudottu jäihinkin ja vaikka mitä .
Niemisestä kaarroimme keskustaan. Ilmastakin keskusta on tosi siisti ja suoraviivainen.
Vuoden päätapahtuma kamarimusiikki osuu enimmäkseen Kuhmo-talolle ja Kontion koulun saleihin. Kamarimusiikki alkoi vasta sunnuntaina, joten nyt oli hyvä aika käydä ottamassa muutama kuva konserttipaikoista.
Kaupunki harkinnee tuon 70-luvun kauneuden purkamista. Vaikka olenkin pelannut kymmeniä lentopallo-otteluita sen kuumassa salissa, saa se puolestani kyllä mennä. Hienolle rantapaikalle varmaan keksitään hyvää käyttöä.
Maisemalennon jälkeen aloimmekin järkätä paikkoja kuntoon vieraita varten. Niistä seuraavassa postissa.
Lähetä kommentti