1.02
Olin kuumeutunut RV-koneista Ilmailuun kirjoittamani artikkelin myötä. Kirjoittelen myöhemmin koneen valintaprosessista ja tarkastuskäynnistä, tässä alkuun koneen nouto Espanjasta.
Olin jo sopinut kaupat ja järjestellyt Espanjan byrokratian vaatimukset eli NIE-numeron haun. Toimitusaika 14 vrk osoittautui pessimistiseksi arvioksi: kahden viikon jälkeen kysyessäni kävi ilmi, että numero oli ollut roskapostilaatikossani jo 11 päivää! Olisin siis voinut hakea koneen jo aikaa sitten.
Aloin heti järjestellä aikatauluja ja saimme soviteltua myyjien kanssa koneen haun ja kauppapäivät Reusiin. Syksy alkoi olla jo pitkällä ja päivien sovittelu oli haastavaa. Sääennuste lupasi hyvää marraskuun vaihteeseen ja sain sovittua kaveriksi Kääriäisen Antin. Lähdimme siis hakureissulle iloisin mielin.
Finnair oli ainoa sopiva lento keskiviikkoillalle 29.10.2014. Tiistai-iltana check-inissä töksähti: olin ostanut liput lauantaina ja tietenkin samalle päivälle! Onneksi vaihto onnistui ja kustannus oli kohtuullinen.. Töitten jälkeen riensimme kentälle ja matkaan.
Jorge oli taas vastassa lentokentällä - onneksi. Bussi olisi kyllä kulkenut, mutta säästimme näin toista tuntia.
Kävimme vielä illalla syömässä. Selkeä ero edelliseen vierailuun - ei turistiaika, ei ravintoloita. Elokuvakeskuksesta löytyi erinomainen pizzeria. Sen jälkeen kävimme vielä hotellilta keskustassa kävelyllä. Samat maisemat ilman ihmisiä.
Aamuherätys oli ajoissa. Verhojen takaa sää näytti aivan tymältä, sumua maahan. Muistin edelliseltä reissulta, että jotain jännää näissä ikkunoissa oli ja...voila! Tummennettu lasi tymäsi taivaan, siellähän oli suoranainen CAVOK!
Jorge haki meidät kentälle ajoissa aamulla. Hyvältä näyttää.
Kentällä ei ollut vielä muita, saavuimme hallille tarkastamaan tilanteen.
Siellä se on! Siinä se on! Siistinä ja ehjänä, edelleen!
Aloimme Antin kanssa tarkastaa konetta ja plaanailla lentoja. Kerhon toimistokin aukesi, ja menin hetkeksi auttamaan neuvontaan.
Oikeasti maksoin koneen loppuerät ja printtasin maksukuitteja notaaria varten, Vähän säitä katseltuamme menimme takaisin hallille, Antti lähti kokeilemaan konetta.
Muut omistajat tulivat myös paikalle ja haikailivat vielä konetta. Kävimme läpi koneen mukana tulevat dokumentit, hyvin täydellinen setti. Suunnittelimme jo valmiiksi iltapäivänä lennon, kohdekentäksi oli valikoitunut flyinfrance-netin kautta Valence-Chabeuil.
Odotimme vielä yhtä omistajaa ja lähdimme kahville Klubille! Aika hieno mesta.
Lopulta kaikki omistajat olivat paikalla. Antti oli lentänyt koelennot ja minä lähdin omistajien kanssa notariaattiin tekemään paperit. Wow, pikkujuttu, puoli tuntia.
Oli tavallaan vähän kiire, mutta tämähän kestäisi vain puoli tuntia.
..ja sitten odotettiin. Ja odotettin. Ja. Odotettiin. Puoli tuntia meni. Ja tunti.
Lopulta notaari saapui, yli tunnin myöhässä. Kaikki paperit käytiin yksitellen läpi. Henkkarit esiin. Hän selitti sopimuspykälät ja mm. veroasiat selvitettiin. Hän myös selitti, etten saa originaalisopimusta vaan kopion, sillä...
Kaikkien originaalien kotipesä
...kaikki alkuperäiset sopimukset jäävät notariaatin hyllyyn paperilla. Sieltä saa kopioita tarvitessaan. Okei, maassa maan tavalla. Kerroin myös suomalaisen proseduurin: luovutuskirjaan molempien nimet. No, hauskaa se oli, ja sitten täysillä kentälle!
Olimme sopineet, että jos pääsemme lähtemään klo 15, voimme mennä. Kello lähestyi uhkaavasti mutta kaikki oli valmiina ja kone pakattu. Ruokailu oli unohtunut. Äh. Puh. Yritetään, kun plaanikin oli jo valmiina.
Työnsimme koneen tankkauspaikalle, ja tankkerikin saapui kohtuuajassa. Jorge lähti hakemaan meille jotain matkaevästä. Kone piti ankkuroida tankkausta varten. Ihan rauhallisesti!
Pojat lupasivat vielä tankata koneen tämän kerran. Paikallinen mr. Pollo tuli ja lorotti 100LL:ää tankkiin.
Olimme valmiita! Kone tankattuna, plaani sisällä, kauhea nälkä. Olimme jo ihan lähdössä kun Jorge tuli ison ruokakassin ja kivan Alexandrio-lahjan kanssa. Saimme vielä hyvästellä ja siirtää plaaninkin oikeaan lähtöaikaan, puoli tuntia oli jo ylitetty - sehän onnistui radiolla. Sitten menoksi kohti Valencea!
Ilmaan
Niinhän se oli, helppoa vaikka jännittävää. Reusin kenttä on aika hiljainen, pääsimme ihan suoraan - no melkein, piti rullata päähän asti, ei saa lähteä lentoon aiemmin. Tyyni keli, hieno aurinko, ilmaan, haikeat vaaputukset ja kohti Barcelonaa. Melkein ajoissa matkaan!!
Keli oli mainio. Maisemat olivat hienoja. Tämä tuntui hyvältä ja näytti vielä paremmalta!
Lensimme kohti Barcelonaa ja ohitimme mm. hienon autotestauskeskuksen - Google löytää Tarragonasta. Barcelonan ilmatila oli mielenkiintoinen. Tähtäsimme ohituskaistaan eli kapeaan vfr-väylään. No problem, 5*GPS. Radioliikenne oli rauhallista. Jatkoimme kohti Ranskaa. Ja sitten tulivat vuoret.
Paikallisten kavereiden vinkkien ja ohjeiden mukaan lensimme Barcelonan pohjoispuolelta vuorisolan läpi kohti Ranskaa. Siellä kuulema olisi helpompaa.
Vuoret ovat aika jänniä. Kotona on tosi vähän vuoria.
Pääsimme vuorten yli vaikka vähän jännittikin. Luulimme jo käyneemme väärässä ilmatilassakin, kunnes tarkistimme että kartan merkintä oli 2500ft maanpinnasta! No problem, maanpinta on korkealla täällä. Jatkoimme matkaa kohti Ranskaa
Maaperä näytti hiekkaperäiseltä, sillä vuorien reunoilla näkyi kuin hiekan valumajälkiä.
Olimme jo tasaisemmalla alueella ja lensimme eteenpäin. Vasta nyt - jo yli puolen tunnin lentämisen jälkeen - huomasimme nälän. Onneksi oli ne eväät!
Minäkin pääsin syömään, tähän korkeuteen tarjoiltuna leivät olivat suorastaan mainioita ja mikä parasta, vielä lämpimiä. Aivollisesti matka tuntui kestäneen jo tuntikausia mutta ei, alkupäässä oltiin vielä.
Katselin maisemia ja otin kuvia. Ei oo kotona tällaista!
Vielä näkyi kauempana höyryvuoria
Raja lähestyi, kukkuloistakaan ei tullut mitään turbulenssia. Smooth.
...ja viimeisen huipun jälkeen tasaantui. Saavuimme Perpignanin kohdalta alavaan laaksoon, Aikamoinen ero.
Suunnistimme eteenpäin kohti jokilaaksoa. Aurinko paistoi tosi korkealta, ja ihmettelimme laskelmiamme ja auringon laskuaikaa. Olimme laskeneet että olisimme perillä n. puoli tuntia ennen aurinkoa ja tunti ennen yötä.
Antti ihmetteli, kun jaksan vielä katsella maisemia. No, se on aika mielenkiintoista, varsinkin erilaisilla seuduilla. Kaukaa näkyi mm. tämä tie, joka oli leikattu rinteeseen. Otin lisää kuvia, laitoin tänne vain murto-osan.
Lentokenttiä näkyi siellä täällä, tuossa pari kuvaa. Ranskassa oli helpompi lentää kuin Espanjassa, suoraviivaista helppoa selkeää. Erilaisia alueita oli mutta aina sieltä joku vastasi heti selvityspyyntöihin - FIS-alueita kun ovat. Alueilla oli hienoja nimiäkin, jokin Orange ylitettiin ihan luvalla ihan hyvin. Sotaväen suihkukoneväylät olivat jo sulkeutuneet. Jatkoimme jokilaaksoa kohti Valencea.
Matti oli varoitellut ydinvoimaloiden kieltoalueista ja niistä saatavista sakoista. Gepsit ohjasivatkin niiden ohi. Niitä on ihan riittoisasti ranskanmaassa, siellä & täällä.
Lopulta saavutimme Valencen ja selvitys tuli suoraan loppuosalle laskuun. Aurinko oli vielä hyvin korkealla horisontista mutta vuoret varjostivat maisemaa. Oikealla näkyivät Alpit. Maisema oli aivan mainio!
Lentoaikaa oli kulunut vain 1,5h mutta olimme jo seikkailleet päivän tarpeet, hienoa että pääsimme alkumatkaan. Antin valvonnassa laskeuduin nyt koneen ensimmäisen kerran ja hyvällä keskittymisellä kaikki sujui mainiosti. Rullasimme parkkiin.
Menin kyselemään ohjeita ja kentän henkilökunta auttoi: bensaa sai ja hotellia alettiin etsiä.
Olin etukäteen selvittänyt, että paikallisella kerholla oli pari Robin-konetta ja jotain muitakin. Yksi niistä teki läpäreitä, jokin ultrakin siinä lenteli hämärään asti. Valitettavasti en saanut yhteyttä paikalliseen kerhoon.
100LL oli edullista, en kiinnittänyt hintaan niin huomiota. Kone tankattiin ja puimme sen pyjamaan.
Saimme koneen parkkiin ja saimme fiksailtua henkilökunnan kanssa hotellinkin. La Drome oli autio, näytti kyllä ihan normaalilta matkustajakentältä.
Taksi saapui aikanaan, tällä kertaa vähän erikoisempi coupe.
Ajoimme keskustaan, majoituimme ja lähdimme kaupungille syömään illallista.
Aamuherätys sovittiin taksin kanssa niin, että nouto tuli 07.45. Ajoissa siis nukkumaan.
Hyvä ensimmäinen lyhyt legi, aamun suunnitelma oli jopa Etelä-Ruotsiin. Mutta miten sitten kävikään...
1 Response to "RV-6 Espanjasta! Osto ja alkumatka"
20. marraskuuta 2014 klo 2.29
Lähetä kommentti