19.18
Helsinki-Malmin lentokenttä on sen verran näppärästi rannikon lähellä (3 minuuttia), että lentoretkille Viroon ja muihin Baltian maihin on helppo lähteä. Ilmatilat maissa ovat aika tyhjiä lentsikoista ja lennonjohdot toimivia.
Olimme suunnitelleet vaimoni Marikan vanhempien kanssa yhteistä viikonloppumatkaa Pärnuun jo aiemmin keväällä niin, että lentäisimme Matin kanssa RV:llä ja rouvat tulisivat välineillä laiva-bussi. Yllättäen matkan ajankohtaan osuikin FHRA:n tapahtuma, joka varasi Malmin kahdeksi päiväksi kokonaan - pe-la.
Päätimmekin sitten lähteä Matin kanssa matkaan jo päivää aikaisemmin torstaina ja yöpyä jossain muualla ennen saapumista Pärnuun. Lopulta matkareitiksi muodostui Helsinki-Malmi - Kärdla - Kuressaare - Spilve - Pärnu - Helsinki-Malmi.
Torstaina matkaan
Heräilimme torstaina sopivan hitaasti, kiirettä kun ei ollut. Olimme päättäneet käydä tutustumassa Kärdlaan ja yöpyä Kuressaaressa, jossa tuttu kaverini Tambet lupasi yöpaikankin. Tein lentosuunnitelman Kärdlaan mainiolla Lentoapurilla - se tunnistaa myös Viron kentät ja rajan ilmoittautumispisteet. Pakkasimme koneen ja ajelimme pienen sadekuuron seassa tankkaamaan.
DC-3 lähti retkelle kun tankkasimme
Sääennuste oli mielenkiintoinen: periaatteessa erinomainen, jotain pieniä sadekuuroja. Lähdön lähetessä pohjoisessa alkoi jo näkyä ukkosen vivahteita. Nousimme hyvään VFR-keliin ja lähdimme kohti Viroa.
Tere!
Heti Malmin alueelta poistuttuamme otin yhteyttä Helsingin tutkaan 119.100 ja pyysin 4000 jalkaa korkeutta, meri on kivempi ylittää vähän korkeammalla. Tutkalla riittikin vilskettä - suihkareita ohjailtiin moneen suuntaan ja eri korkeuksille yhä kiihtyvään tahtiin.
Tutka antoi selvityksen tässä hälinässä 5000 jalkaan vaikka olin pyytänyt vain 4000. Korjasin ja sain vahvistuksen. Saman tien tutkatäti alkoi tilittää Turkishille luvattomasta suunnanmuutoksesta - "but...but...I was just trying to avoid that cell" - "WE HAVE OTHER TRAFFIC HERE, TOO!". No, ei siinä kuitenkaan ollut vaaraa. Ukkoset kehittyivät nopeasti mutta me pojat karkasimme niiltä. Näkymä taakse oli vaikuttava!
Donnerwetter!!
Meren päällä oli normaalin tasaista. Rajanylityksen reittipisteeksi olin valinnut DOBANin ja hetken kuluttua Helsingin tutka opastikin ottamaan yhteyttä Tallinnan tutkaan 127.900.
RASTI-DOBAN 12 minuuttia
Selvitys tuli kuin tykin suusta. Viron lennonjohtajat puhuvat selkeää englantia, jotkut jopa tervehtivät suomeksi.
Lentelimme DOBANista kohti Kärdlaa ja tulimma valvomattomaan. Tallinnan tutka neuvoi kyselemään lisää apuja Tallinn controllilta 134.325.
Käytännössä olimme jo melkein Kärdlassa, ilmoitin vain olemassaolomme controllille ja kuuntelin jo Kärdlaa 133.400 rinnakkaiskanavalla. Kohta kenttä tulikin näkyviin ja vaihdoin taajuutta, lähetin ilmoitukset Kärdla trafficille ilman vastauksia. Korpikenttä.
Kärdla EEKA
Kävimme vilkaisemassa keskustan ja vierasvenesataman ja laskeuduimme kierroksen kautta kiitotielle 32 (1520 * 30 m).
Kärdlan keskustaa ja venesatama
Lentoasema oli hieno ja hyvin hoidettu. EU-liput muistuttivat maksajista. Kentältä lennetään kaksi päivittäistä vuoroa Tallinnaan, http://www.kardla-airport.ee/.
Kärdlan lentoasemarakennus
Parkkeerasimme koneen nurmikon reunaan. Aina välillä näille autioille kentille tullessa muistuu mieleen Langoliers-elokuva mutta tällä kertaa terminaalin ovi aukesi ja kentän lennonneuvoja ohjasi meidät sisään.
Roograhu Sadam
Tilasimme lohikeitot ja taas tuli uusi yllätys, kun Roograhun ravintoloitsija Jari Lindroos tuli juttelemaan suomeksi. Hän oli pyörittänyt paikkaa jo useampia vuosia, vaikka tuli alunperin Viroon vain kolmeksi kuukaudeksi.
Katselimme pikku sataman ja kyyti tuli sovitusti noutamaan varttia vaille. Miellyttävää!
Kone oli parkissa meren rannalla. Meri ei tässä kyllä nyt näy.
Ravintola häämöttää takavasemmalla
Maksoimme laskeutumismaksun 9.94€ aulavirkailijalle ja lähdimme jatkamaan matkaa - AFIS toimi kivasti neuvoen, ei määräten. Heti lähdön jälkeen kuulimme D-EHXYn lähestyvän kenttää. Sampo oli tulossa yöksi Kärdlaan ja jatkamassa aamulla Kuressaareen.
Hiiu- ja Saaremaan päällä lillui pilviä, etelään mennessä yhä korkeammalla. Kuressaareen oli matkaa 26 minuuttia. Matka sujahti maisemia katsellen
EEKA-EEKE 26 min
Kuressaaren kaupunki tuli näkyviin ja kenttäkin oli melkein keskustassa.
Kuressaare
Iso, hieno, AFIS, EEKE
Saimme AFIS-suosituksen kiitotiestä 35 (2000*30m), liityimme siis suoraan sen myötätuuleen.
Misäseon
Tosa! Poikkikiitotie 05/23 799*30m
Laskeuduimme ja nyt sidoimme koneen ihan kiinnikin. Kuressaarenkin kenttä oli nätti ja siisti.
Kuressaare EEKE
Malmilla edellisenä kesänä tutustumani Tambet oli meitä vastassa ja oli päässyt asematasolle asti. Menimme katsomaan ja valokuvaamaan lähdössä olevaa ruotsalaisseuruetta vintage-koneillaan.
Minä ja Tambet Allik
Kentältä oli juuri lähdössä kahden Klemmin ja yhden Bücker Jungmeisterin ryhmä kohti Latviaa. Kaverit olivat tankanneet ja lähtivät pikapikaa jatkomatkalle - emme ehtineet edes sanaa vaihtaa.
Bücker Jungmeister SE-AJA
Klemmit ja Bücker
Rullaus odotukseen
Katsoimme kun koneet nousivat ja hävisivät taivaanrantaan. Parin päivän kuluttua tuli järkyttävä uutinen, kun juuri näkemämme Bücker oli pudonnut Latviassa. Lentäjä Wayne Edwards menehtyi turmassa.
Kuressaaressa parkkeerasimme Bonanza OH-BDA:n viereen - se lenteli samana päivänä Malmilta suoraan tänne.
Majoituimme Tambetin luokse ja lähdimme tutustumaan Kuressaareen. Pienen auto- ja kävelyretken jälkeen menimme syömään Saaremaa Veski -ravintolaan.
Timo ja Matti juhlavaatteissa
Illallisen jälkeen palasimme meren rannalle Tambetin kotiin, jonka edessä hirvet ja lehmät laidunsivat - matalaa ja loivaa merenrantaa.
Alueella kasvoi runsaasti erittäin harvinaisia mesikämmeköitä, jotka on vahvasti suojeltu. Suomesta nämä ovat toistaiseksi kadonneet.
Suunnittelimme seuraavan päivän reitit: Kuressaare-Spilve-Pärnu. SkyDemon on näppärä ja päätin kokeilla ensimmäisen kerran sen plaaninlähetystäkin.
Lennonsuunnittelu on kivaa
Aamulla kaikki olikin jo valmista, aikataulut olivat vain hieman tiukkoja koska halusimme olla Pärnussa ajoissa vaimoja vastassa. Klikkasin SkyDemonista plaanin menemään järjestelmään ja lähdimme vielä sightseeingille. Kuressaaressa olisi ollut paljonkin nähtävää. Tambetin jännät työtilat olivat entisessä Neuvostoautokorjaamossa ja Kuressaaren linnassa olisi voinut viettää parikin päivää.
Linna on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiajan linnoista
Linnassa oli Neuvostovallan ajan kokoelma. Kuressaaresta käytettiin väliaikana kommunisti Kingissepan nimeä
Portaissa oli oikeasti hauskoja Neuvostovitsejä
Linna oli piispojen asuinpaikka. Täällä oli piispoja jo kun Suomessa opeteltiin tekemään tulta savupirttiin
Neuvostoaika on ollut todella rankkaa ja suuri osa saariston asukkaista pakeni jopa soutuveneillä Ruotsiin. Huhh..
Matka jatkui, Tambet vei meidät kentälle, jossa maksoimme laskeutumisen ja parkkimaksun (n. 16€).
Ja matka jatkuu
Tuuli oli suoraan sivusta joten lähdimme taas 35:ltä, kaarroimme Tambetin talon yli mutta liian kaukaa kunnon kuvien saamiseksi. Olin tehnyt plaanin suoraan rajan yli Kuressaare- Spilve.
Lahen yli!
Matkalla näimme Ruhnun saaren ja lentokentän. Sielläkin olisi voinut käydä, mutta olimme matkalla lounaalle Riikaan. FIR-rajalla sain taas ohjeen siirtyä Riga Information 120.225 sujuvasti, ilman ihmettelyjä. Lähestyessämme Riga internationalin TMA:ta aloitin liu'un 4000 jalasta alemmas ja tutkatäti otti heti yhteyttä - miten alas olette menossa? "1400 ft" (eli TMA:n alle). "GOOD!".
Jatkoin Spilven hyvän ohjeen mukaisesti ilmatiloja vähän pujotellen kohti ilmoittautumispaikka BRIDGEä. Vähän ennen sitä ilmoitin Riga infolle siirtyväni Spilven taajuudelle ja tein normaalit lähestymisilmoitukset. Ilmatila on rajattu 600 jalkaan joten GPS on oiva apu lähestymiseen, kenttä ei näy kovin kauas.
Kuressaare-Spilve. Riga TMA:n ali ja CTR:n vierestä mahtuu hyvin Spilven ilmoittautumispaikoille.
Lähestyminen ja laskeutuminen oli normaali, kenttä ihan ok vaikka ilmoittavatkin tällä hetkellä AD-sertifikaatin puutteesta. Uusi operaattori vielä harjoittelee, kenttä ei ole muuttunut miksikään.
Diamondeja ja halleja
Laskun jälkeen eteen ilmestyi vanha Mondeo vilkkuvalon kanssa, seurasimme sitä parkkiin. Päivystäjä kyseli onko eka kerta - "ei, toinen". Sovimme parkkipaikan ja tankkauksen - käteisellä.
Betoniplatta kolisee. Tankkauspaikalla.
Pääterminaali
Vanha Stalinin ajan pääterminaali on edelleen rempassa. Laskeutumismaksu 20€ maksettiin kentän toimistossa. Teimme samalla paperiplaanin valmiiksi ja se faksattiin (!!) jonnekin. Kaveri tilasi meille taksinkin. Taksikuski ehdotti tietämättömille vanhaa kaupunkia joten sinne siis.
Riika
Matkalla näkyi vielä Neuvostovallan rakennustekniikkaa ja -kuntoa, mutta keskusta oli todella siisti ja hyvin turistitäysi. Kävelimme pari korttelia ja istahdimme syömään hyvää & edullista soppaa.
Lohikatkarapugourmet!
Lounaan jälkeen katselimme vartin kaupunkia. Löysimme paikallisen R-kioskin, josta ostimme edullista (?) tarjousolutta. Eikös Latviaan sitä varten tulla?
Kaksi melkein yhden hinnalla!
Palasimme kentälle taas taksilla, hassusti tilataksissa oli kuskin tytär takapenkillä tekemässä läksyjään. Matka maksoi taas alle kympin.
Meren päällä on tasaista
Latvian rannikolla oli ihan mielenkiintoisen näköisiä vanhoja satamakaupunkeja. Viron rajaa ei käytännössä huomannut muusta kuin GPS:stä. Pärnu tuli näkyviin reilun puolen tunnin jälkeen. AFIS- kaveri kertoi tuulitietoja, kiepsautimme rannan ohi kohti kenttää.
Pärnun rantaa
Epäterävä kuva Rannahotellista, jossa majoituimme
Pärnun kenttä on vanha sotilaskenttä ja kiitotie on rajattu alle 800 metriin. Kunto on tyydyttävä, remonttia odotellaan.
EEPU 03/21 799*23m
Seisonta-alue oli tyhjä joten parkkeerasimme koneen ykkösruutuun. Kenttä ja terminaali ovat viimeisen päälle kunnossa ja paikalla on AFIS päiväsaikaan. Lipputangoissa taas sponsorien lippuja.
Pärnu lennujaam
Valvontakamerat
Ovelle tuli vastaan mukava vartija, joka tilasi meille taksin. Laskeutumismaksun voi taas hoitaa lähtiessä. Kentällä on 24h vartiointi. Sen verran ehdimme jutella taksia odotellessa, että vartija oli seilannut pitkään meriä Suomessakin. Google translate auttoi keskustelussa.
Spilve-Pärnu 44 min
Ajelimme taksilla (10€) Rannahotelliin, jossa rouvat jo odottivatkin - olivat saapuneet vain pari minuuttia aiemmin!
Näkymä hotellihuoneesta
Pärnun rantaa
Pärnu on vehreä, rouvat tulivat sinne edullisesti yhdistelmällä laiva - linja-auto
Kiva kauppakävelykatu ja paljon ravintoloita
Pärnussa ei ole mitään erityisiä nähtävyyksiä, paljon ravintoloita ja iso, hieno ranta. Viihdyimme hyvin pari yötä, katselimme rantabaarissa potkupalloa, söimme ja joimme hyvin.
Keskutorilla on itsenäisuusjulistuksen muistomerkki
Sunnuntaina lähdimme jatkamaan matkaa yhteisellä taksilla. Tiputimme naiset bussille ja jatkoimme Lennujaamille. Kentällä sama vartiomies tarjosi taas rinkeleitä ja ohjasi meidät lennonjohtotorniin. Siellä AFIS-neuvoja Laur auttoi tekemään lentosuunnitelman ja laskutti meiltä laskeutumisen ja parin yön parkit, 18€. Hiljaista oli. Edellisenä päivänä oli käynyt helikopteri. Bensaakin olisi saanut kahdelta operaattorilta, melko edullisesti vielä - vähän yli 2€/litra.
Ilmoitustaulun reunassa on nyt tuttu tarra
Lennonsuunnitteluhuone ja portaat yläkertaan
Tällä kertaa turvauduimme edellisten lentojen paperidokumentteihin, printteriä ei ollut käytettävissä. Suora lento Pärnu-Malmi Tallinnan yli.
Navigaattori valmistautuu
Pärnussakin on ydinpommin kestäviä Mig-suojia kymmenittäin jäljellä
Matkalla Tallinn control kertoi muista lentsikoista, olimme välillä 10 km päässä yhdestä Cessnasta. Ei sitä näkynyt vaikka kuin tihrusti.
Squawk squawk squawk
Varjoliitotoimintaa ja laskuvarjoja oli Raplassa ja jollain toisella kentällä. Aika hiljaista
Lennart Meri Tallinn 08/26 2480*45 m
Lensimme suoraan Tallinnan yli 2500 jalassa. Lennonjohtaja kysyi vain, missä korkeudessa ylitämme rajan ja sillä selvä.
Tallinnan vanha kaupunki
Merellä näimmekin Viking XPRS:n joka oli matkalla hakemaan vaimojamme parin tunnin päästä. Bussi lähti Pärnusta klo 12 ja laiva Tallinnasta 15.30, RV lähti Pärnusta 12.30 ja oli Malmilla ennen puolta kahta.
Viking XPRS
Meren päällä lentäessämme kuulimme monenkin Malmin koneen palailevan retkiltään. D-EHXY tuli Kuressaaresta, OH-TBG ja OH-PJJ Prahasta. Rajalla tein normaalit ilmoitukset tutkalle. Jossain vaiheessa lennonjohtaja kysyi, haluaisinko korkeammalle - no, 2500 riitti kun oli enää alle vartti matkaa jäljellä. Hetken kuluttua hätkähdin kun lennonjohto selvitti meidät Helsingin TMA:lle 2500 ft - mutta minähän olin jo? Niin totta, lensin juuri ja juuri ylemmän TMA:n alla enkä ollutkaan rajalla saanut selvitystä sinne! Kiitos valpas lennonjohtaja!
Pärnu-Helsinki-Malmi 57 min.
Muuta ihmeellistä ei tapahtunutkaan, tulimme Malmille näppärästi laskuun, kone halliin, kuulumiset kavereiden kanssa ja kotiin.
Lentäjäsankarit kotimaan kamaralla
Matkaajat taas kotona eri maista, Nurkkalat Tsekistä ja me Baltiasta
Kotona odotti Alli innoissaan. Allihan on vasta 11-vuotias
Olimme suunnitelleet vaimoni Marikan vanhempien kanssa yhteistä viikonloppumatkaa Pärnuun jo aiemmin keväällä niin, että lentäisimme Matin kanssa RV:llä ja rouvat tulisivat välineillä laiva-bussi. Yllättäen matkan ajankohtaan osuikin FHRA:n tapahtuma, joka varasi Malmin kahdeksi päiväksi kokonaan - pe-la.
Päätimmekin sitten lähteä Matin kanssa matkaan jo päivää aikaisemmin torstaina ja yöpyä jossain muualla ennen saapumista Pärnuun. Lopulta matkareitiksi muodostui Helsinki-Malmi - Kärdla - Kuressaare - Spilve - Pärnu - Helsinki-Malmi.
Torstaina matkaan
Heräilimme torstaina sopivan hitaasti, kiirettä kun ei ollut. Olimme päättäneet käydä tutustumassa Kärdlaan ja yöpyä Kuressaaressa, jossa tuttu kaverini Tambet lupasi yöpaikankin. Tein lentosuunnitelman Kärdlaan mainiolla Lentoapurilla - se tunnistaa myös Viron kentät ja rajan ilmoittautumispisteet. Pakkasimme koneen ja ajelimme pienen sadekuuron seassa tankkaamaan.
Sääennuste oli mielenkiintoinen: periaatteessa erinomainen, jotain pieniä sadekuuroja. Lähdön lähetessä pohjoisessa alkoi jo näkyä ukkosen vivahteita. Nousimme hyvään VFR-keliin ja lähdimme kohti Viroa.
Heti Malmin alueelta poistuttuamme otin yhteyttä Helsingin tutkaan 119.100 ja pyysin 4000 jalkaa korkeutta, meri on kivempi ylittää vähän korkeammalla. Tutkalla riittikin vilskettä - suihkareita ohjailtiin moneen suuntaan ja eri korkeuksille yhä kiihtyvään tahtiin.
Tutka antoi selvityksen tässä hälinässä 5000 jalkaan vaikka olin pyytänyt vain 4000. Korjasin ja sain vahvistuksen. Saman tien tutkatäti alkoi tilittää Turkishille luvattomasta suunnanmuutoksesta - "but...but...I was just trying to avoid that cell" - "WE HAVE OTHER TRAFFIC HERE, TOO!". No, ei siinä kuitenkaan ollut vaaraa. Ukkoset kehittyivät nopeasti mutta me pojat karkasimme niiltä. Näkymä taakse oli vaikuttava!
Meren päällä oli normaalin tasaista. Rajanylityksen reittipisteeksi olin valinnut DOBANin ja hetken kuluttua Helsingin tutka opastikin ottamaan yhteyttä Tallinnan tutkaan 127.900.
Selvitys tuli kuin tykin suusta. Viron lennonjohtajat puhuvat selkeää englantia, jotkut jopa tervehtivät suomeksi.
Lentelimme DOBANista kohti Kärdlaa ja tulimma valvomattomaan. Tallinnan tutka neuvoi kyselemään lisää apuja Tallinn controllilta 134.325.
DOBAN-KÄRDLA 26 min
Käytännössä olimme jo melkein Kärdlassa, ilmoitin vain olemassaolomme controllille ja kuuntelin jo Kärdlaa 133.400 rinnakkaiskanavalla. Kohta kenttä tulikin näkyviin ja vaihdoin taajuutta, lähetin ilmoitukset Kärdla trafficille ilman vastauksia. Korpikenttä.
Kärdla EEKA
Kävimme vilkaisemassa keskustan ja vierasvenesataman ja laskeuduimme kierroksen kautta kiitotielle 32 (1520 * 30 m).
Lentoasema oli hieno ja hyvin hoidettu. EU-liput muistuttivat maksajista. Kentältä lennetään kaksi päivittäistä vuoroa Tallinnaan, http://www.kardla-airport.ee/.
Parkkeerasimme koneen nurmikon reunaan. Aina välillä näille autioille kentille tullessa muistuu mieleen Langoliers-elokuva mutta tällä kertaa terminaalin ovi aukesi ja kentän lennonneuvoja ohjasi meidät sisään.
Lennon toteuma SkyDemonin lokeista. Tarkkaan meni pitkin suunniteltua reittiä
RV parkkiin
Olimme laskeutuneet vain viitisen minuuttia ennen lennonneuvonnan avaamista. Lentoaika oli 51 minuuttia Malmilta.
Avulias lennonneuvoja kyseli aikomuksiamme, ja nälästä kuultuaan neuvoi kentän päässä (600 metriä kentältä) olevaan rantaravintolaan. Teimme tornissa paperiplaanin valmiiksi eteenpäin ja yllättäen kentän huoltomies lähti viemään meidät ravintolalle. Ehdotetusti sovimme noudonkin puolen tunnin päähän. Ohhoh.
Tilasimme lohikeitot ja taas tuli uusi yllätys, kun Roograhun ravintoloitsija Jari Lindroos tuli juttelemaan suomeksi. Hän oli pyörittänyt paikkaa jo useampia vuosia, vaikka tuli alunperin Viroon vain kolmeksi kuukaudeksi.
Katselimme pikku sataman ja kyyti tuli sovitusti noutamaan varttia vaille. Miellyttävää!
Maksoimme laskeutumismaksun 9.94€ aulavirkailijalle ja lähdimme jatkamaan matkaa - AFIS toimi kivasti neuvoen, ei määräten. Heti lähdön jälkeen kuulimme D-EHXYn lähestyvän kenttää. Sampo oli tulossa yöksi Kärdlaan ja jatkamassa aamulla Kuressaareen.
Hiiu- ja Saaremaan päällä lillui pilviä, etelään mennessä yhä korkeammalla. Kuressaareen oli matkaa 26 minuuttia. Matka sujahti maisemia katsellen
Kuressaaren kaupunki tuli näkyviin ja kenttäkin oli melkein keskustassa.
Saimme AFIS-suosituksen kiitotiestä 35 (2000*30m), liityimme siis suoraan sen myötätuuleen.
Laskeuduimme ja nyt sidoimme koneen ihan kiinnikin. Kuressaarenkin kenttä oli nätti ja siisti.
Malmilla edellisenä kesänä tutustumani Tambet oli meitä vastassa ja oli päässyt asematasolle asti. Menimme katsomaan ja valokuvaamaan lähdössä olevaa ruotsalaisseuruetta vintage-koneillaan.
Kentältä oli juuri lähdössä kahden Klemmin ja yhden Bücker Jungmeisterin ryhmä kohti Latviaa. Kaverit olivat tankanneet ja lähtivät pikapikaa jatkomatkalle - emme ehtineet edes sanaa vaihtaa.
Katsoimme kun koneet nousivat ja hävisivät taivaanrantaan. Parin päivän kuluttua tuli järkyttävä uutinen, kun juuri näkemämme Bücker oli pudonnut Latviassa. Lentäjä Wayne Edwards menehtyi turmassa.
Majoituimme Tambetin luokse ja lähdimme tutustumaan Kuressaareen. Pienen auto- ja kävelyretken jälkeen menimme syömään Saaremaa Veski -ravintolaan.
Illallisen jälkeen palasimme meren rannalle Tambetin kotiin, jonka edessä hirvet ja lehmät laidunsivat - matalaa ja loivaa merenrantaa.
Majapaikkamme
Alueella kasvoi runsaasti erittäin harvinaisia mesikämmeköitä, jotka on vahvasti suojeltu. Suomesta nämä ovat toistaiseksi kadonneet.
Mesikämmekkä
Suunnittelimme seuraavan päivän reitit: Kuressaare-Spilve-Pärnu. SkyDemon on näppärä ja päätin kokeilla ensimmäisen kerran sen plaaninlähetystäkin.
Aamulla kaikki olikin jo valmista, aikataulut olivat vain hieman tiukkoja koska halusimme olla Pärnussa ajoissa vaimoja vastassa. Klikkasin SkyDemonista plaanin menemään järjestelmään ja lähdimme vielä sightseeingille. Kuressaaressa olisi ollut paljonkin nähtävää. Tambetin jännät työtilat olivat entisessä Neuvostoautokorjaamossa ja Kuressaaren linnassa olisi voinut viettää parikin päivää.
Linna on kaunis
Matka jatkui, Tambet vei meidät kentälle, jossa maksoimme laskeutumisen ja parkkimaksun (n. 16€).
Kuressaare lennujaam
Tuuli oli suoraan sivusta joten lähdimme taas 35:ltä, kaarroimme Tambetin talon yli mutta liian kaukaa kunnon kuvien saamiseksi. Olin tehnyt plaanin suoraan rajan yli Kuressaare- Spilve.
Matkalla näimme Ruhnun saaren ja lentokentän. Sielläkin olisi voinut käydä, mutta olimme matkalla lounaalle Riikaan. FIR-rajalla sain taas ohjeen siirtyä Riga Information 120.225 sujuvasti, ilman ihmettelyjä. Lähestyessämme Riga internationalin TMA:ta aloitin liu'un 4000 jalasta alemmas ja tutkatäti otti heti yhteyttä - miten alas olette menossa? "1400 ft" (eli TMA:n alle). "GOOD!".
Jatkoin Spilven hyvän ohjeen mukaisesti ilmatiloja vähän pujotellen kohti ilmoittautumispaikka BRIDGEä. Vähän ennen sitä ilmoitin Riga infolle siirtyväni Spilven taajuudelle ja tein normaalit lähestymisilmoitukset. Ilmatila on rajattu 600 jalkaan joten GPS on oiva apu lähestymiseen, kenttä ei näy kovin kauas.
Lähestyminen ja laskeutuminen oli normaali, kenttä ihan ok vaikka ilmoittavatkin tällä hetkellä AD-sertifikaatin puutteesta. Uusi operaattori vielä harjoittelee, kenttä ei ole muuttunut miksikään.
Laskun jälkeen eteen ilmestyi vanha Mondeo vilkkuvalon kanssa, seurasimme sitä parkkiin. Päivystäjä kyseli onko eka kerta - "ei, toinen". Sovimme parkkipaikan ja tankkauksen - käteisellä.
Vanha Stalinin ajan pääterminaali on edelleen rempassa. Laskeutumismaksu 20€ maksettiin kentän toimistossa. Teimme samalla paperiplaanin valmiiksi ja se faksattiin (!!) jonnekin. Kaveri tilasi meille taksinkin. Taksikuski ehdotti tietämättömille vanhaa kaupunkia joten sinne siis.
Matkalla näkyi vielä Neuvostovallan rakennustekniikkaa ja -kuntoa, mutta keskusta oli todella siisti ja hyvin turistitäysi. Kävelimme pari korttelia ja istahdimme syömään hyvää & edullista soppaa.
Lounaan jälkeen katselimme vartin kaupunkia. Löysimme paikallisen R-kioskin, josta ostimme edullista (?) tarjousolutta. Eikös Latviaan sitä varten tulla?
Palasimme kentälle taas taksilla, hassusti tilataksissa oli kuskin tytär takapenkillä tekemässä läksyjään. Matka maksoi taas alle kympin.
Monenlaista kalustoa
Kentällä oli monenmaalaisia koneita, myös venäläisiä. Spilvessä koulutetaan edelleen myös ammattilentäjiä, tilanne on aika samanlainen kuin Malmin - ilmeisesti kuitenkaan kenelläkään ei ole varaa lähteä perustamaan tätä aluetta asuntorakentamiseen.
Olimme tehneet plaanin jo ennen kaupunkiin lähtöä. Suomalaiseen tapaan soitin aktivointia, mutta sain vastaukseksi että "tämähän on jo aktiivinen" eli hyväksytty. "Koodin saat radiolla noustuasi". Okei!
Nousu 32 ja CLUB ulos, merelle ja kohti Pärnua.
Latvian rannikolla oli ihan mielenkiintoisen näköisiä vanhoja satamakaupunkeja. Viron rajaa ei käytännössä huomannut muusta kuin GPS:stä. Pärnu tuli näkyviin reilun puolen tunnin jälkeen. AFIS- kaveri kertoi tuulitietoja, kiepsautimme rannan ohi kohti kenttää.
Pärnun kenttä on vanha sotilaskenttä ja kiitotie on rajattu alle 800 metriin. Kunto on tyydyttävä, remonttia odotellaan.
Seisonta-alue oli tyhjä joten parkkeerasimme koneen ykkösruutuun. Kenttä ja terminaali ovat viimeisen päälle kunnossa ja paikalla on AFIS päiväsaikaan. Lipputangoissa taas sponsorien lippuja.
Ovelle tuli vastaan mukava vartija, joka tilasi meille taksin. Laskeutumismaksun voi taas hoitaa lähtiessä. Kentällä on 24h vartiointi. Sen verran ehdimme jutella taksia odotellessa, että vartija oli seilannut pitkään meriä Suomessakin. Google translate auttoi keskustelussa.
Ajelimme taksilla (10€) Rannahotelliin, jossa rouvat jo odottivatkin - olivat saapuneet vain pari minuuttia aiemmin!
Pärnussa ei ole mitään erityisiä nähtävyyksiä, paljon ravintoloita ja iso, hieno ranta. Viihdyimme hyvin pari yötä, katselimme rantabaarissa potkupalloa, söimme ja joimme hyvin.
Sunnuntaina lähdimme jatkamaan matkaa yhteisellä taksilla. Tiputimme naiset bussille ja jatkoimme Lennujaamille. Kentällä sama vartiomies tarjosi taas rinkeleitä ja ohjasi meidät lennonjohtotorniin. Siellä AFIS-neuvoja Laur auttoi tekemään lentosuunnitelman ja laskutti meiltä laskeutumisen ja parin yön parkit, 18€. Hiljaista oli. Edellisenä päivänä oli käynyt helikopteri. Bensaakin olisi saanut kahdelta operaattorilta, melko edullisesti vielä - vähän yli 2€/litra.
Tällä kertaa turvauduimme edellisten lentojen paperidokumentteihin, printteriä ei ollut käytettävissä. Suora lento Pärnu-Malmi Tallinnan yli.
Matkalla Tallinn control kertoi muista lentsikoista, olimme välillä 10 km päässä yhdestä Cessnasta. Ei sitä näkynyt vaikka kuin tihrusti.
Varjoliitotoimintaa ja laskuvarjoja oli Raplassa ja jollain toisella kentällä. Aika hiljaista
Lensimme suoraan Tallinnan yli 2500 jalassa. Lennonjohtaja kysyi vain, missä korkeudessa ylitämme rajan ja sillä selvä.
Merellä näimmekin Viking XPRS:n joka oli matkalla hakemaan vaimojamme parin tunnin päästä. Bussi lähti Pärnusta klo 12 ja laiva Tallinnasta 15.30, RV lähti Pärnusta 12.30 ja oli Malmilla ennen puolta kahta.
Meren päällä lentäessämme kuulimme monenkin Malmin koneen palailevan retkiltään. D-EHXY tuli Kuressaaresta, OH-TBG ja OH-PJJ Prahasta. Rajalla tein normaalit ilmoitukset tutkalle. Jossain vaiheessa lennonjohtaja kysyi, haluaisinko korkeammalle - no, 2500 riitti kun oli enää alle vartti matkaa jäljellä. Hetken kuluttua hätkähdin kun lennonjohto selvitti meidät Helsingin TMA:lle 2500 ft - mutta minähän olin jo? Niin totta, lensin juuri ja juuri ylemmän TMA:n alla enkä ollutkaan rajalla saanut selvitystä sinne! Kiitos valpas lennonjohtaja!
Muuta ihmeellistä ei tapahtunutkaan, tulimme Malmille näppärästi laskuun, kone halliin, kuulumiset kavereiden kanssa ja kotiin.
Lähetä kommentti