11.35
Aero Friedrichshafen - lentäjän karkkikauppa!
Timo Hyvönen
Aero Friedrichshafen on varmaankin Euroopan tunnetuin yleisilmailun messutapahtuma. Vuosien mittaan olen kuullut monenlaisia tarinoita messuilla esitellyistä uutuuksista, isommista ja pienemmistä innovaatioista ja keskusteluista. Tänä vuonna kaverit houkuttelivat lähtemään mukaan ja sain aikaiseksi lähteä ensimmäistä kertaa paikan päälle.
Menomatka
Järkevin tapa mennä messuille on reittilento Etelä-Saksaan ja vuokra-auto tai juna-laiva Sveitsistä järven yli. Pääsin kuitenkin mukaan Pekan pienemmän lentsikan kyytiin - olihan tämäkin jo oma kokemuksensa.
Tällä kertaa pääsin paikalle pikkukoneen kyydillä
Tällä kertaa pääsin paikalle pikkukoneen kyydillä
Lentosuunnitelma rakentui reittiä Helsinki - Heringsdorf - Hof Plauen - Friedrichshafen. Matka sujui IFR:ssä erittäin helposti. Lennonjohtoa ja lentohenkilöstön toimintaa oli mielenkiintoista seurata. Matka oli antoisa, kun näimme nämä saksalaiset pikkukentät ja niiden toimintamallit.
Heringsdorf
Kenttä on aivan Saksan pohjoisrannikolla, Puolan rajan pinnassa. Lento kesti kolmisen tuntia, alkoi jo vähän pissittää. Yksi lähimpiä ravintoloita olisi ollut Restauracja McDonald's rajan toisella puolella Swinemünde/Świnoujściessa. Kentällä oli kuitenkin hyvä ravintola, joka aukesi juuri sopivasti meille. Kentällä on pitkähkö historia sodan ja Itä-Saksan ajalta. Kentälle mahtuu vaikka 737.
Lopuksi Messuilla oli paljon sekä suomalaisia että muunmaalaisia tuttuja. Virosta oli isompikin porukka, mukana tietenkin myös Diamond Skyn Ken Koort. Perjantai-iltana istuimmekin yhdessä illallisella, mukavaa!
Ensimmäinen pysähdys Saksassa - https://www.flughafen-heringsdorf.de/
Ravintola Red Baron - https://www.restaurant-zirchow.de/
Ravintolan yhteydessä oli pieni ilmailumuseo, johon emme tällä kertaa menneet sisään vaan katselimme vain lasin takaa
Hof Plauen
Lyhyemmän legin päästä oli löytynyt Hof Plauenin kenttä, tällä kertaa Tsekin rajalta. Ilma oli kuuma ja lento helppoa Saksan ilmatilassa. Kohta nätti Hof tulikin näkyviin kukkulan laelta.
Hof Plauen - https://airport-hof.de/
Kentällä pörräsi sopivasti pikkukoneita
Hofissa tankkauspalvelu toimi, lentäjille oli pikkuinen tosi siisti odotustila jossa sai limpparia ja pikkusnäkkejä mobiilimaksulla. Sijainti on hyvä, https://g.page/Airport-Hof?share
Lyhyt pitstop ja matkaan eteenpäin!
Friedrichshafen
Alpit alkoivat kohta siintää vaikuttavina. Monimutkainen slot-käytäntö osoittautui tällä kertaa melko turhaksi, liikennettä ei pahemmin ollut. Pääsimme hienosti järven kautta laskuun
Alppimaisema
Lentokentällä oli myös Dornierin ilmailumuseo, johon tällä kertaa emme valitettavasti ehtineet. Hienoja lentsikoita sivustakin katsoen.
Matka-aika Helsingistä oli reilut 5 tuntia.Takseja ei kentällä ollut valmiina, mutta äkkiähän sellainen saatiin soitettua.
Messut!
Lopultakin itse asiaan. Ponkaisimme heti perjantaiaamuna messualueelle, jonka hahmottaminen kesti hetken. Kannattaa tutustua karttaan etukäteen ja suunnitella reittejä ja esityksiä. Olin itse valinnut muutaman katsottavan esityksen, kannattaa osata muuten saksaa! Yksi mielenkiintoinen oli www.youngpilots.de, heille esittelin SIL Eaglesiakin.
Törmäsin ensimmäisenä ultrakevythalliin, ja siellähän näitä toinen toistaan kiiltävämpiä ja kauniimpia .. ja kalliimpia (!!) ultria olikin.
SD1 Minisportissa oli 810cm2 nelitahtinen, 2-pyttyinen 33hv moottori - kulutus 4,8l/h! Moottori painaa 32 kg
Ultrien vieressä oli ihan perinteisiä peltikoneitakin.
Saksassa lentokentät ovat tarkassa valvonnassa - kentällä täytyy aina olla lennonjohtaja/neuvoja paikalla, jos siellä aiotaan toimia. Puskalentämistä kuitenkin esiteltiin laajalti, ehkäpä pelloille saa mennä. Niitähän riittää.
Atol oli tällä kertaa esillä ilman lentokonetta. Keskusteluihin olikin päästy vakavamielisten kiinnostuneiden kanssa
Ainakin minulle oli uutta, että ultria on alettu rakentaa turbiinimoottoreilla. JMB Aircraft oli tuonut näitä näytille. Mainoksen mukaan kyseessä on maailman nopein ultrakevyt, enkä ihmettelisi vaikka se pitäisi paikkansa!
Messuilla oli roikkumassa myös TL Shark, jolla Zara lensi maailman ympäri.
TL Shark ilmassa, alla maassa TL Sting
TL-osaston vieressä esiteltiin apulaitteineen 80 kiloa painavaa turbiinimoottoria. Tehoa Turbotechistä irtosi 120 hevosvoimaa ja polttoaineeksi luvattiin käyvän lähes mikä vain. Mielenkiintoinen ja hyvin yksinkertaisen näköinen laite!
Ihan aito Beech Staggerwing
Gustav Weisskopfin vuonna 1901 lennättämä no 21 - ensimmäinen ilmaa raskaampi lento siis olikin tämä eikä Wrightin veljesten lento, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustave_Whitehead
Business is business
Messuilla oli myös paljon bisneskoneita. Ymmärrettävästi en nyt niihin paneutunut kovinkaan tarkkaan, vielä.
Tämän Cirruksen luona juttelimme hetkenkin lähinnä Tamran ja Amirin maailmanmatkailun ja Malmi-vierailun johdosta. Olihan siellä uusi TBM, HondaJet, Piperin bisneskoneita...ja kyllä siellä suomalaisia oli ihan ostopaita päällä, jostain syystä osuimme useammankin tutun kanssa yhteen TBM:n ständillä - no, sieltä sai kahvia! Saapa nähdä, minkälaisia ja kenelle ilmestyy jatkossa.
Junkers tekee historiaa. Juniorista on tehty ultrakevyt-lookalike ja se jopa lentää! Hinta on aikamoinen, eikä vaihto originaaliin ollut pois suljettu. Kumpi lienee sitten arvokkaampi.
Sähkö on tulossa lentsikoihin ja ultrakevyisiinkin. Tämä jännän näköinen monowheel oli aurinkopaneeleilla varustettu Elektra Solar, https://www.elektra-solar.com/ . Olen miettinytkin, miksei noita koneiden yläpintoja voisi käyttää paneeleille - paino tai tehokkuus? No, kehitys kehittyy.
Messutarjoilut
Tässä vaiheessa alkoi jo olla lentokoneähky mutta fyysinen nälkä. Messualueella oli paljon ravintoloita, erilaisilla tarjoiluilla. Valitsin pikaruoan terassilla hyvässä suomalaisseurassa!
Vartin huoltotauon jälkeen messuilu voikin jatkua, seuraavaa..
Pipistrel promosi sähkökoneitaan, luonnollisesti.
Lycomingin ja Continentalin kilpailija UL-Power tekee moottoreita. Aeroon näytille oli tuotu moottorien lisäksi RV-7, jossa oli 200-hevosvoimainen, 108 kg painava 6-pyttyinen ruiskumoottori. https://ulpower.com/
Ultrakevyitä on vaikea erottaa perinteisistä lentokoneista nykyään. Tämä ultrakevyt näytti ihan Cessnalta, poislukien siiven takareunan cessna-leimasin. Kävin reklamoimassa asiasta, lentäjän otsassa salmiakkikin on kaunistus. Kaunis kone mutta - niin - kallis. Saa nähdä meneekö tämä ultraksi vai LSA-luokkaan. http://www.aeropilotcz.com/en/light-sport-legend-600-aircraft
Onhan siellä messuilla muutakin kuin lentsikoita: tärkeää, tarpeellista - josta et ollut ennen kuullutkaan.
Branderburgin yliopisto oli esittelemässä hybridi-sähkölentokonetutkimustaan. Mielenkiintoinen pienoismalli kiinnitti katseen, ja hankehan on mielenkiintoinen. https://www.b-tu.de/fg-lea/forschung/projekte/hybrid-elektrisches-fliegen
Aerobility
Englannista paikalla oli Grob 109B Rotax-moottorilla ja invalidiohjaimilla. Esittelijänä oli Aerobility-yhdistys, jonka tavoitteena on tarjota Grobeja käyttöön eri tavoin vammautuneille ihmisille. Koneista lisää https://www.g109able.org/ Erittäin mielenkiintoinen hanke!
Rotax sopii hyvin Grobiin
SkyDemon on navigointisofta, jota itsekin käytän. Paikalla oli tämän neljän hengen firman perustaja Tim Dawson. Vaihdoimme muutaman sanan - firma on pieni ja vie nykyisin Timin kaiken ajan lentämiseltä. Harmi!
Moottoripurjelentokoneita on edelleen olemassa! Tai no, Lambada on ultrakevyt, myös. Urban Air näyttää muuttuneen Distariksi, mutta kone on sama. Ja kannuspyörällä
Matkalla kohti helikopterihallia törmäsin tällaiseen pystyssuoraan nousevaan kiinteäsiipiseen eMagiciin. Kone tosiaan lentää jo, vaikka aika villin näköinen onkin! https://emagic-aircraft.com/
Kuljin pikaisesti pyöriväsiipisten hallin läpi, esillä olisi ollut paljon gyroja ja koptereita, seassa myös tuo aviaircraft.com kokoontaitettava lentsikka
Myös ilmailukerhoja ja yliopistoja oli paikalla. Brandenburgin ilmailukerhon historia ja toiminta näyttivät sanalla sanoen vilkkaalta. Aika alkoi kuitenkin loppua, joten en jäänyt pitkiin keskusteluihin kerhojen kanssa.
Olin jo kävelemässä poispäin kun vastaan tuli Kelan Heikki Sirkun kanssa. En ollut koptereita katsellut, joten menimme vielä käväisemään Sytonin osastolla. Heikkihän lentää Suomen ainoaa ultrakevytturbiinkopteria, joten firma ja mies tuntevat toisensa hyvin.
Sirkun ja Heikin kanssa Sytonin vieressä. Saimme ilmaiset lasit sampanjaa!
Kotimatkalle
Lyhyeksihän se vierailu jäi, sillä aamulla alkoi mielenkiintoinen kotimatka. Vettä vähän tihuutit mutta sää oli ihan hyvä IFR-keli
Nousussa kentältä messualue aukeni vieressä ja sen laajuus näkyi kunnolla
Matkalla tietenkin bongattiin monenlaisia erilaisia maisemia, eurooppalaisia
Lensimme tankkaamaan Tsekkiin, Pribramin kentälle. https://www.lkpm.cz/. Virkeän oloinen yleisilmailukenttä!
Pian matka jatkui. Kentän vieressä oli jokin pikkuinen kylä ja sen linna.
Seuraava kohde oli Varsova ja siellä pienempi Babicen lentokenttä. Kenttä sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, ja siellä harrastetaan mm. purjelentoa.
Finaalissa ihmettelin, mikä ihmeen kone tuolla edessä oikein menee ja miten me muka pääsemme tuohon laskeutumaan. No, kohtahan se selvisi - pari purjekonetta laskeutui reunanurmikolle. Aika joustavaa.
Kävimme illalla vanhassa kaupungissa. Sekään ei nyt ole niin kovin vanha, sillä Varsova tuhottiin käytännössä täysin 2. maailmansodassa. Vanha kaupunki restauroitiin ennalleen sodan jälkeen.
Terassikeli
Aikataulu alkoi iskeä paineita, ja löysin illalla Finnairilta edullisen lennon Helsinki-Vantaalle. Harmitti jättää kaverit keskenään, mutta osasivat he kotiin. Kone oli muuten täynnä - lähinnä pakolaisia Ukrainasta!
Mielenkiintoinen ja tietoa lisäävä reissu kokonaisuutena. Suosittelen varamaan esim. ke-to aamu-ilta tälle keikalle, niin ehtii vielä paremmin tutkia tarpeellisia asioita. Hyvin tuossa yhdessäkin päivässä ehti, kun aloitti heti aamusta eikä tuhlannut aikaa taukoihin.
Ehkäpä joskus vielä uudestaankin!
0 Responses to "Aero Friedrichshafen - lentäjän karkkikauppa!"
Lähetä kommentti