Kuhmo Fly-In 2011

Tulihan se sieltä - Kamarimusiikkifestivaalien väliviikonloppu ja kauan odotettu Kuhmo Fly-In.

Olen aikanaan (1981) lentänyt purtsikkalupakirjan Kuhmon Ilmailukerhossa ja siksi sidoksissa yhdistykseen. Sukuvikaakin on, isäni oli perustajajäseniä ja mukana rakentamassa kenttää. Hyvässä kunnossahan se taas onkin. Olin varannut retkelle koneen jo joulukuussa. Pienien mutkien ja muutosten jälkeen sovimme aikanaan, että saan käyttööni MILKin uusimman Zephyrin. Tietenkin se tunnetusti särkyi pari viikkoa ennen retkeä laskuhaverissa...

Torstai 14.7.


Lohtulento Stadin reunoilla aamuyöstä 14.7.


Torstaina 14.7. kuitenkin piti lähteä matkaan. Keli oli mitä mainioin ja kävin fiilistelemässä hetken Stadin päällä, ennen kuin lähdin jumpsuttamaan dieselillä kohti Rautavaaraa, josta pääsisin ilmaan. Matkaan lähti serkkuni Jaakko, joka ei koskaan ollut lentänyt pienkoneella.

Matkalla Rautavaaralle muistutin Jaskaakin toistuvasti että "olisi tämä ollut lentämällä helpompaa". Ajelimme valtateitä kuutisen tuntia, tosin pääsimme Kuopiossa syömään Sampo-muikkuja, aivan mainio ravintolahan se olikin. Rautavaaralla olimme ennen kahdeksaa ja kone lenteli vielä koululentoja laskukierroksessa. Rautavaaralla oli menossa matkalentoleiri ja toiminta oli vielä illemmallakin vilkasta.

Suomen purjelentokonekanta on kyllä aika kohdillaan, pari Duo Discustakin oli mukana


Farewell, Rautavaara


Lähdimme kuitenkin pikapuoliin jatkamaan reissua heti koneen vapauduttua. GPS ja nokka kohti Lieksa-Nurmesta ja 5 minuuttia lähdön jälkeen Jaskakin ymmärsi haikailuni alkumatkan akana. Maisemat olivat huimaavia.

Ei sitä kai pelota? Jaska ja minä.


Pielisen saareen paistoi aurinko


Viekin kirkko ja sen takana joen samalla rannalla yksi sukutiloista


Teimme pikavisiitin Viekiin samalla, setäni (Jaskan isä) haki kentältä ilmoittautumaan Viekijoen rannalla olevaan kesäsiirtolaan. Kenttä oli suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta edelleen kentän päätyjen reunoilla oli muutama puska, jotka saattaisivat riipoa Grobin siipiä. Ei mitään vakavaa, kuitenkaan.
Lieksa-Nurmes EFLN (11/29 - 940 x 18 m asfalttia)


Aurinko alkoi jo olla alempana


Lentäjäsankarit valmiina jatkamaan matkaa


Matka jatkui Lentuan ympäri Kuhmoon, jonne laskeuduimme 22.45. Tyyntä, CAVOK, mitä vielä kaivattaisiinkaan? Varsinkin kun kentällä oli yllätysuutuus: uuden hurjan ison hallin runko! Vähänkö tätä oli vähätelty, mielikuva 3 koneen hallista muuttui täysin, tuohonhan mahtuu vaikka 10 konetta!
 Iltalento korpimaan kautta, ADIZia hipoen kohti auringon siltaa
 Häikii!
 Näiden järvien kauneutta on vaikea saada kiinni valokuviin. Tyyniä kaikki tyynni.
 Lasku Kuhmoon EFKH vartti ennen auringonlaskua
Hallirakennelma yllätti, onpas se hieno!

Perjantai 15.7.

Perjantaiaamu aukeni myös kirkkaana. Onneksi oli sovittu, että lennätän kurssista kiinnostuneita perjantainakin. Monen epäröivän halukkutta vahvistettiin vartin lennoilla - tältä se tuntuu!
Johan Antman sidotaan kiinni koneeseen ja ensilento alkaa

Päivällä käväisi Kajaanin OH-CMI:kin paikalla hakemassa kaverin mukaansa, harmittavasti lauantai vain oli jo myyty. Muutaman lennon jälkeen tuli myös mainio tilaisuus tehdä U555:lle 50 tunnin huolto, joka olisi tulossa ihan parin tunnin päästä muutenkin. Malisen Ari oli oppinut temput hyvin ja huolto oli nopea, rauhallinen ja tarkka. Öljynsuodattimen vaihtoon tarvittiin kikka kakkosta, yhden kumisuojuksen kiinnitys oli osin rikki ja toisen kaasarin ryypyn stopparit olivat katkenneet. Ei mitään radikaalia, kuitenkaan. Kyllösen Jaska tuli OH-CTK:lla valvomaan huollon ja Ari sai nyt valtuudet tehdä niitä itsenäisesti.

 OH-CMI taksilento Kajaaniin - poika oli yökylässä Kuhmossa


 Huoltojoukot toimessaan
No Arihan sen huollon oikeasti teki
Experimental Oulusta - Jaska tuli Cessnalla

Iltapäivällä Lundbergin Urpo kävi verryttelemässä laskuvarjollaan ja Toni Heikkinen verrytteli C182-lennokkiaan. Muutamaa ihmistä käytettiin vielä ilmassa kunnes lähdimme Kyllösen Hannun kanssa kokeilemaan matkalentoa Suomussalmelle.

 Urpo valmistautuu lähtöön. Hypyn aikana kuulema saa polttaa.


 Achtung, hyppykone auringossa!
 Laskupaikka tuulipussin vieressä
 Tonin Cessnakin sai pyrstöönsä tarran.
Tuomo kävi ilmassa (8 v)

Hannun tuore lupakirja kaipasi vielä pientä vahvistusta, ja suntasimme Suomussalmelle. Hannun paikallistuntemus ja kartanluku olivat tarkkoja, ja GPS-valistus tuntui vähän hassulta. Turvaahan se tuo siihen kartan ja silmän rinnalle, joten suosittelin ja suosittelen laitteen tehokasta käyttöä.
GPS varmistaa suuntaa. Edessä Vuosankajärvi

Suomussalmen kentällä (05/23 - 800 x 15 m öljysora) sattui olemaan joku paikalla!. Kaveri oli vienyt juuri kimppakoneensa Ahmosuolle ja esitteli meille hallissa asustelevaa kalustoa. Kävimme vielä vanhassa kerhokämpässä ja siellä olivatkin tallella OH-CEB:n Kuhmon aikojen lentopäiväkirja ja vanhan vintturin V1 käyttöpäiväkirjat 50-60-luvuilta. Otin ne nyt mukaan, OH-CEB-kirja jäi Kuhmoon talteen.

 Suomussalmella oli uuta kalustoa, OH-U609 Foxbat
 Oli siellä vanhaakin, OH-268X ei vielä ollut moottoroitu kun lensin sillä Rautavaaralla 80-luvun alussa (KA-6Cr)


 Gyrokin löytyy!
 Vanhasta parakista löytyi aarteita
 Mahtava peräsin Suomussalmen hallin edessä.


Paluumatkalla Kuhmoon maisemat olivat vain parantuneet. Myötäaurinko ja tyyni keli .. aijai. Lentelimme Härmänkylän kautta Lentuaa hipoen tyynten lampien päällä melko matalalla, n. 1000 jalkaa. Mäntymetsä oli auringonlaskussa parhaimmillaan.
 Tyyntä taas
 Kiintopisteet kortilla
Parkkipaikalla ruuhkaa


Laskeuduimme lähes suoraan vasta-aurinkoon ja kenttä olisi ollut hankala nähdäkin ilman aurinkolaseja. Kentällä oli nyt pari muutakin konetta: OH-CTK:n lisäksi paikalle oli tullut OH-XPW, experimental Pudasjärveltä. Kaikki näytti hyvältä.

Lauantai 16.7. - Fly-In päätapahtuma

...kunnes lauantaiaamu aukeni harmaana. Vettä tihuutti kun saatoimme yhden KuIK-perustajajäsenistä hautaan, Reijo Heikkinen kuoli keväällä.

Matti Nurminen laskee Roopen uurnan hautaan. Oikealla Heikki Hyvönen seuraa, takana oikealta vasemmalle Tapio Moilanen, Olavi Heikkinen, Tauno Hyvönen, Altti Riihonen ja Ahti Riihonen. Vasemmalla Elsa Hyvönen, joka oli myös kerhotoiminnassa muakna 60-luvulla.


Kävin tsekkaamassa pilvet ja olihan niissä korkeutta. Pari kaveria kävi lentämässä mutta sää heikkeni hitaasti.


 Ihan kohtuullista vielä...Kuhmon keskustaa


 Potkupallokisatkin oli käynnissä, säähän on aivan hyvä..?
 ..mikäs sumu se tuolla..



Etelästä tunki matalaa keliä joka oli niin tuheroa ettei Holmstörmin Vesakaan päässyt siitä läpi puhumattakaan haapavetisistä. Sade tiheni ja kohta ei näkynyt edes kentän päätä.


 Yleisöä kuitenkin riitti
 Makkaraa!
 Pari innokasta kävi ilmassa sään hiipuessa. Vasemmalla KuIK-puheenjohtaja Pekka Pääkkönen, oikealla entinen kerholainen Pentti Julkunen jakaa kokemuksiaan.
 Tymä.
Voiko sateenvarjon kanssa lentää?


Päivä näytti kastuvan kasaan. Innokkaita tutustujia kuitenkin tunkin kentälle auto toisensa jälkeen, toistasataa kyläläistä kävi katsomassa tapahtumaa. Välillä päästiin esittelemään moottorilentoa mutta pääosan tässä vaiheessa pystyivät esittämään paikalliset RC-helikopterimiehet ja ultrakurssilainen Toni radio-ohjattavalla Cessnallaan. Päivästä näytti tulevan perinteinen, viime vuonnahan kesän kylmin päivä osui juuri Fly-In-päiväksi.
Vaikuttava kopterikalusto vakuutti myös ilmassa

Puoli kolmen jälkeen kuitenkin alkoi tapahtua. Yhtäkkiä etelätaivaalla vilahti vihmovan sateen seasta sinistä väriä - ihan samanlaista kuin ennen oli se taivaan väri! 14.45 maahan asti ulottuvan sumu-sadepilven reuna ylitti kentän ja taivas kirkastui kerralla. Lähdimme heti lentämään ja katsomaan, mitä tapahtuu.

 Keli kirkastui laakista!



Rintaman reuna eteni pohjoiseen. Minulla eikä kyytiläisellä ollut kameraa mukana. Näky oli hurja: musta maahan asti ulottuva pilvimuodostelma ryntäsi kohti pohjoista. Etelässä oli pientä yläpilveä ja suorastaan parasta keliä. Miten muutos voikaan olla niin äkillinen?

Lentotoiminta pääsi käyntiin, mutta valitettavasti yleisö oli jo käynyt muutamia kymmeniä lukunottamatta. Okkosen Teuvo lennähti vielä Sotkamosta paikalle niin, että saatiin 5 konetta tapahtumaan täyteen - viides oli paikallinen C150 joka oli talven aikana hiottu ja maalattu kuin uudeksi!
Teuvon Jabiru




Kelimuutos oli dramaattinen

 Lapsuudenkoti Niemiskylällä


Iltapäivän mittaan lennätettiin sekä uusia että vanhoja kerholaisia - perustajajäsenet kävivät nyt ensi kertaa melkein kaikki ilmassa. Kaksi vierailijaa lähtivät jatkamaan matkaa Jämille ja toiminta lopetettiin vasta klo 18.50, kun tuli kiire kuppilatiimaosioon Kamarimusiikin kalateltalle klo 19. Siellä jatkettiin lento- ja kokemusvaihtoa myöhään yöhön.

OH-CTK lähtee Jämille



 OH-XPW seuraa


 OH-U555 ja OH-CGD jäivät kotiin. OH-U503 lähti myöhemmin illalla


Sunnuntai 17.7.


Tilaisuus oli lopulta ihan onnistunut ja juttuja riitti koko illaksi. Sunnuntaiaamu oli tihkusateinen mutta keli avautui jälleen 13-14 aikoihin. Vielä pari kertaa käväistiin kerholaisten kanssa ilmassa.

Kuhmon keskusta snnuntaina 17.7.2011
 Keli oli ihan ok


Mersun arvo tuplaantui, perään tuli hieno kerhotarra

Esittelylentoja jatkettiin iltaan asti. Tavoitteena oli näyttää mahdollisille tuleville lentäjille, miltä kevytilmailu tuntuu ja onko heillä siihen mahan tai pään puolesta saumoja. Jokaisella tuntui olevan, joten tammikuussa alkava teoriakurssi täyttyy sopivasti.

Iltasella lensimme koneen takaisin Rautavaaralle Janne-kurssilaisen kanssa. Tyyni keli, peililammet, kaunein Suomi...

Puppe on kurssilla ja tuli mukaan matkalennolle Rautavaaralle

 Nätti on tämäkin kenttä
Parkkiin tuonne


Vaikka bensaa olisi riittänyt Malmille asti, päätin jättää koneen kurssia varten Rautavaaralle ja  jatkoin yötä myöten autolla Helsinkiin, koko ajan harmitellen ettei ollut sitä lentsikkaa.  Totta se on, lentäen olisit jo perillä!
Ei se keli ihan huono olisi ollut. Mitsu parkissa Vihantasalmen Nesteellä, joka oli tietenkin mennyt juuri kiinni.
2 Responses to "Kuhmo Fly-In 2011"
24. heinäkuuta 2011 klo 2.03
Hei,
olipa kiva lentotarina upeine kuvineen. Olen entisia Kuhmolaisia. Asustelen mieheni kanssa talla hetkella USAssa, jossa han suorittaa parhaillaan pienlentokoneen lupakirjaa. Haaveissa on palailla parin vuoden paasta Eurooppaan, Suomeenkin, jos onni suo. Etsimme tietoa paikallisesta lentotoiminnasta, ja loysimme tarinasi. Upea! Pitanee piipahtaa syyskuun kotilomalla katsomassa Kuhmon kenttaa ja sen upeaa, uutta hallia.
Kiitoksin&terveisin,
Taru ja Antti
Timo said :
26. heinäkuuta 2011 klo 11.28
Kuhmoon lentää Helsinki-Malmilta ultrakevyellä 2,5h ja nopealla pienkoneella alle 2h - onnea kurssille! Hyvä vaihtoehto 8 tunnin autoilulle..

Kiva että juttu löytyi siellä kaukanakin.

Lähetä kommentti