0.24
Muutama pyörylä ilmailussa on nyt tullut täyteen. Yhdistelmä purje-, moottoripurje- ja ultrakevytlentoa tuntuu mukavalta ja olen mietiskellyt jatkoakin. Pari tarkennusta nyt kuitenkin noista pyörylöistä.
30
Timo, Jari ja Blanik Rautavaaralla 1981
Sain ensimmäisen lentolupakirjani 30 vuotta sitten. Lensin Rautavaaralla purjelentolupakirjan Kuhmon Ilmailukerhon järjestämällä kurssilla. Kone oli Blanik L-13 OH-433 ja opettajana sotalentäjä Matti Tammilehto (R.I.P.). Mukavia muistoja kuumalta kesältä, 15-vuotiaan innolla taito tarttui helposti ja Rautavaara jäi yhdeksi kotikentäksi.
50
Näin se kallistuu
Vuosien purjelentelyn jälkeen halusin kokeilla jotain muutakin ja lensin moottoripurjelentolupakirjan kesällä 2009. Muutama teoriailta Hyvinkäällä ja n. 8 tuntia lentoa Eväsojan Penan kanssa ja voilà - elokuussa lensin lupakirjan saatuani jo seuraavana päivänä Grobilla pokkaamaan Tapanilan kaupunginosapalkintoa Nilsiästä (tietenkin lentäen Rautavaaralle). 50 tuntia tuli täyteen jo viime kesänä.
100
Takaisin Malmilla Matin kanssa kun se satanen tuli täyteen. Maarianhamina on kiva paikka käydä
Jatkoksi MGPL:lle lensin ultrakevytlupakirjan marraskuussa 2009. Käytännössä tyyppikoulutus ja kouliintuminen Malmin käytäntöihin, 3h17min tiimaa ja lupakirjaan taas yksi uusi rivi UPL. Into kasvoikin kun lentäminen näin helpottui, asummehan kilometrin päässä Malmilta. kesällä 2010 ja 2011 lentelin aika ahkerasti ja niinpä 100 tuntia täyttyikin jo 27.7.2011 Maarianhaminan lentoretkellä (KATSO KUVAT) appi-Matin kanssa. Tarkempi kohta oli siinä vähän ennen Hankoa, menomatkalla.
200
Pari tuntia ennen 200 jossain Lopen päällä
Viime viikolla laskeskelin ja tarkistelin lentotuntejani ja havaitsin, että purtsikkatiimaa oli kertynyt aika tarkkaan 196h34min. Mietiskelin asiaa hetken ja viime perjantaina 5.8. lähdin kokeilemaan pitkästä aikaa purjelentoa. LS-8 on aivan jotain muuta kuin alkuajan Blanikit tai Ka6:t joten viilettelin Etelä-Suomea ristiin rastiin 3h33min. Siinähän se 200h07min täyttyi ja taas yksi satanen oli rikki! Lentoa on hauska katsella Google Earthilla.
Mitä seuraavaksi?
Vaihtoehtoja on paljon. Uusi tulossa oleva lupakirjaluokka LAPL (Light Aircraft Pilot License) helpottaisi peltikoneilla lentämistä, mutta kustannustaso on kuitenkin ultriin ja muihinkin verrattuna korkea. Ehkä ensin kannattaisi kuitenkin hankkia vesilentokelpuutus ultralla?
Matkalentoa olen ultrilla ja mopulla harrastanut aika ahkerasti, mutta vielä Länsi-Suomi, Lappi ja naapurimaat ovat kokeilematta. Ultra on koneena näppärämpi mutta mopulla matka on rauhaisampaa. Parempia ne molemmat silti ovat.
Purjelentopuolella tavoitettavana olisi vielä kulta-c johon tarvitsen vielä 300 km:n matkalennon, määrämaaliin lennettynä se tuottaisi timantti-c:n. Tietenkin purtsikkakisatkin on kokeilematta mutta siihen ei into taida riittää. Ehkäpä sitten purjelentoleiri aalloissa jossain lämpimämmässä tai miksei taas Kebnelläkin?
Omia lentsikoitakin olen miettinyt, pitäisikö taata koneen varaustilanne? Investointina 6000 euron puupurtsikka, 15 tonnin ultravanhus, 60 donan moderni ultra tai jokin osuus (ultra/mopu/jopa purjekonekin) ovat kaikki käyneet mielessä. Olisikohan jo keväällä rahaa tarpeeksi? Pääsisi huoltamaankin...
Monenlaista on siis mielessä ja tarjolla. Perjantain purjelentopäivä kyllä virkisti ja muistutti, miten mukavaa sekin laji on. Ultralla on kiva käydä matkoilla helposti läheltä ja mopullekin löytyy rauhaisa kolosensa - voi sitä majesteetillista liitelyä kun Grobin työntää liukuun! Niin - taivaskaan ei ole rajana, sehän tässä on parasta.
Isän syytä kaikki! Oikealla siipeen nojaamassa, velipoika Tane-setäni polvella maassa ja Riihosen Ahti siellä takana.
30
Timo, Jari ja Blanik Rautavaaralla 1981
Sain ensimmäisen lentolupakirjani 30 vuotta sitten. Lensin Rautavaaralla purjelentolupakirjan Kuhmon Ilmailukerhon järjestämällä kurssilla. Kone oli Blanik L-13 OH-433 ja opettajana sotalentäjä Matti Tammilehto (R.I.P.). Mukavia muistoja kuumalta kesältä, 15-vuotiaan innolla taito tarttui helposti ja Rautavaara jäi yhdeksi kotikentäksi.
50
Näin se kallistuu
Vuosien purjelentelyn jälkeen halusin kokeilla jotain muutakin ja lensin moottoripurjelentolupakirjan kesällä 2009. Muutama teoriailta Hyvinkäällä ja n. 8 tuntia lentoa Eväsojan Penan kanssa ja voilà - elokuussa lensin lupakirjan saatuani jo seuraavana päivänä Grobilla pokkaamaan Tapanilan kaupunginosapalkintoa Nilsiästä (tietenkin lentäen Rautavaaralle). 50 tuntia tuli täyteen jo viime kesänä.
100
Jatkoksi MGPL:lle lensin ultrakevytlupakirjan marraskuussa 2009. Käytännössä tyyppikoulutus ja kouliintuminen Malmin käytäntöihin, 3h17min tiimaa ja lupakirjaan taas yksi uusi rivi UPL. Into kasvoikin kun lentäminen näin helpottui, asummehan kilometrin päässä Malmilta. kesällä 2010 ja 2011 lentelin aika ahkerasti ja niinpä 100 tuntia täyttyikin jo 27.7.2011 Maarianhaminan lentoretkellä (KATSO KUVAT) appi-Matin kanssa. Tarkempi kohta oli siinä vähän ennen Hankoa, menomatkalla.
200
Pari tuntia ennen 200 jossain Lopen päällä
Viime viikolla laskeskelin ja tarkistelin lentotuntejani ja havaitsin, että purtsikkatiimaa oli kertynyt aika tarkkaan 196h34min. Mietiskelin asiaa hetken ja viime perjantaina 5.8. lähdin kokeilemaan pitkästä aikaa purjelentoa. LS-8 on aivan jotain muuta kuin alkuajan Blanikit tai Ka6:t joten viilettelin Etelä-Suomea ristiin rastiin 3h33min. Siinähän se 200h07min täyttyi ja taas yksi satanen oli rikki! Lentoa on hauska katsella Google Earthilla.
Mitä seuraavaksi?
Vaihtoehtoja on paljon. Uusi tulossa oleva lupakirjaluokka LAPL (Light Aircraft Pilot License) helpottaisi peltikoneilla lentämistä, mutta kustannustaso on kuitenkin ultriin ja muihinkin verrattuna korkea. Ehkä ensin kannattaisi kuitenkin hankkia vesilentokelpuutus ultralla?
Matkalentoa olen ultrilla ja mopulla harrastanut aika ahkerasti, mutta vielä Länsi-Suomi, Lappi ja naapurimaat ovat kokeilematta. Ultra on koneena näppärämpi mutta mopulla matka on rauhaisampaa. Parempia ne molemmat silti ovat.
Purjelentopuolella tavoitettavana olisi vielä kulta-c johon tarvitsen vielä 300 km:n matkalennon, määrämaaliin lennettynä se tuottaisi timantti-c:n. Tietenkin purtsikkakisatkin on kokeilematta mutta siihen ei into taida riittää. Ehkäpä sitten purjelentoleiri aalloissa jossain lämpimämmässä tai miksei taas Kebnelläkin?
Omia lentsikoitakin olen miettinyt, pitäisikö taata koneen varaustilanne? Investointina 6000 euron puupurtsikka, 15 tonnin ultravanhus, 60 donan moderni ultra tai jokin osuus (ultra/mopu/jopa purjekonekin) ovat kaikki käyneet mielessä. Olisikohan jo keväällä rahaa tarpeeksi? Pääsisi huoltamaankin...
Monenlaista on siis mielessä ja tarjolla. Perjantain purjelentopäivä kyllä virkisti ja muistutti, miten mukavaa sekin laji on. Ultralla on kiva käydä matkoilla helposti läheltä ja mopullekin löytyy rauhaisa kolosensa - voi sitä majesteetillista liitelyä kun Grobin työntää liukuun! Niin - taivaskaan ei ole rajana, sehän tässä on parasta.
Isän syytä kaikki! Oikealla siipeen nojaamassa, velipoika Tane-setäni polvella maassa ja Riihosen Ahti siellä takana.
2 Responses to "30, 50, 100, 200"
13. elokuuta 2011 klo 20.43
Yksi kysymys: miksi ei jatkosuunnitelmana peltikonelupakirja? Kovat kustannukset?
4. syyskuuta 2011 klo 21.50
Katsotaan kun EASA uudistelee lupakirjojaan. LAPL kuulostaa etäisesti kiinnostavalta, mutta hyvin on näilläkin lupakirjoilla pärjännyt.
Lähetä kommentti