19.13
Lauantaiaamu Lüneburgissa alkoi aikaisin. Olimme aamiaisella jo ennen aamiaista, keittiöväki viimeisteli juuri tarjouksia. Hotelli oli kyllä tasokas ja myös aamiainen mainio.
Eilinen lennonjohtaja/kerhoaktiivi Frank kävi hakemassa aamutorilta ruokia iltaa varten ja tuli hakemaan meitä hotellilta.
Minä, Frank, Antti hotellin aulassaFrank kuskasi meidät kentälle. Hän oli kerhossa aktiivina monin tavoin ja kertoi myös Saksan lentokäytännöistä. Korpikenttä on Saksassa tuntematon käsite, tornissa on aina joku. PPR (etukäteislupa) ei siis ole mikään toive vaan todellakin vaatimus.
Halli aamukasteessa
Työnsimme koneen ulos raittiiseen ilmaan ja menimme kuppilaan odottelemaan.
Die Sonne scheint
Kahville
Kentän vieressä sijaitsee armeijan tukikohta, joka on tae kentän pysymiselle paikallaan. Jos armeija luopuu parakeistaan, paikalle rakennetaan todennäköisesti asuntoja. Tuttua?
Potkurinnapa
Yrittäjäpari aamukahvilla
Antti tiiraa säitä
Istuimme kuppilassa ja tutkiskelimme säitä. Paikallinen sää oli tuskallisen hyvä. Katselimme pääsisikö Gotlantiin tai Itä-Ruotsiin. Puolaan ei tästä enää oikein viitsinyt lähteä, vaikka Latviassa olisikin ollut lentojuhlaa tarjolla. Tanskankin metarit näyttivät tymää.
CAVOK
Odottelimme ja katselimme kenttäkuppilan mielenkiintoisia muistoesineitä.
Ison potkurin oli lahjoittanut herra kapteeni
Se oli tuollaisesta härpäkkeestä, ensimmäinen saksalainen sotakone II maailmansodan jälkeen.
Kerhon kalusto
Nämä piti ostaa
Valmistauduimme joka tapauksessa jatkamaan matkaa eteenpäin. Lähdimme tankkaamaan,
Palokuntakin asuu kentällä
Kone kuivuu ja lämmittelee
Kentältä sai Avgasia ja autobensaa, nyt päädyimme autotavaraan. Ihan kohtuullinen hinta, 1,85e/litra suoraan hanasta.
Moderni tankkauskalusto
Takaisin kuppilaan
Tankkauksen jälkeen Tanskan taivas alkoi aueta. Seurasimme pallukoita Ilmatieteen laitoksen Ilmailusää-palvelusta. Hyvä kokonaiskuva auttoi paljon päättämään, että NYT on lähdön aika.
Paikallisia lentäjiä - toinen heistä hyppäsi sitten torniin päästämään meidät ilmaan
Olimme jo etsineet Tanskasta sopivan kentän: Randersin lentokerhon vepin mukaan kenttä oli mainio, joten teimme plaanin sinne. Kokeilin lentosuunnitelma-apuria ja soitin Suomen briefingiin, mutta VFR-plaani ei oikein onnistunut näillä aikatauluilla. Antti soitteli sitten plaanin Saksan lennonneuvontaan, ja se oli järjestelmässä parissa minuutissa.
Pakkaudumme koneeseen
Lähtövalmis
Hieman moukkuinen nurmikenttä oli aivan tyyni. Rullasimme kiitotien päähän ja kahvilasta torniin kiivennyt kaveri kuittasi lentoonlähtömme. Aivan kentän vieressä oli iso Elben sivukanava, josta nappasin tämän kuvan heti nousun jälkeen.
Tästä pääsee seilaamaan Elbelle
Lensimme Hampurin lähestymisalueen ali. Iso kenttä näkyi kyllä hyvin ihan siinä vieressä, ohitus oli helppo. Kohta alkoikin häämöttää jo Itämeri
Merelle
Reitti vei rannikkoa pitkin, Flensburgin itäpuolelta. Keli oli mitä mainioin.
Rannikon turva saa jäädä taakse
Tämä olikin lyhyt ylitys, Tanska näkyi jo Saksan puolelta. Toisenlaista oli tulossa kohta...
Kirkasta mutta vähän tuheroista
Lahdenpohja
Lensimme Aarhusin länsipuolelta ja suljimme plaaninkin jo sinne. Vähän jännitti, millaista toimintaa jos mitään Randersissa oli. Olimme kyllä katsoneet, että kaupunki oli ihan vieressä eli yöpaikka löytyisi kyllä.
Saavumme Randersiin.
Oli siellä joku muukin
Tankkauspaikka ja koneet
Hyvää onnea, kentällä oli kerholaisia! Yleensä lauantaisin kentällä järjestetään ilmailutapahtumia, mutta nyt ne oli juuri lopetettu talveksi - olihan 1.11. Menimme klubille miettimään tulevaisuutta.
Ilmailuklubi, siisti
Limpparia, karkkia, vessa - mitä sitä mies muuta kaipaakaan?
Avasimme heti säänetit. Kirkas ilma meni kohti itää ja osa Ruotsista näytti jo puhtaalta. Jossain kohtaa kuitenkin oli vielä punaista eli matalaa ja lentokelvotonta. Saimme myös maksulapun laskeutumismaksusta, 300DKK maksetaan tilille.
Kerhorakennus
Kerhon puuhamies auttoi ja antoi mm. Tanskan kartan mukaan
Löysimme Ruotsin kartalta hyvännäköisen lentokentän sopivasti reitillä. Soitin Skövden lentokerholle ja sieltä setä vastasi että "tänne vaan, täällä on CAVOK!". Tämä vahvisti nettisäätiedot ja päätimme jatkaa saman tien. Pysähdys oli tosi lyhyt, alle tunnin.
Kyllä tuolla pystyy lentämään!
Tankkausta ei tällä kertaa tarvittu
Myötätuulta. Mennään!
Pelastusliivit päälle
Nyt edessä olikin jo vähän pidempi meren ylitys, leveimmästä kohtaa Tanskan salmia. Kaivoimme pelastusliivit esiin.
Suits me!
Norminopeuksia - 184 kts eli 340 km/h
Randers sijaitsee hyvin lähellä rannikkoa ja pienen myötätuulen avustamana tulimme meren päälle alta aikayksikön. Siinä vaiheessa tulikin eteen jännä ilmiö: hieman kostea-utuinen ilma, tummansininen meri, vaaleansininen taivas, ei kiintopisteitä. Käytännössä siis ryhdyin lentämään mittarien varassa, koska halusimme pysyä sen verran korkealla että olisi edes aikaa huutaa APUVA jos kone lähtee molskahtamaan.
Keinohorisontti, korkeusmittari, gps, keinohorisontti, korkeusmittari, gps...
Lento sujuikin ihan hyvin: hillittyjä liikkeitä, katse kiertäen mittareita.
Pilvet auttoivat hahmottamaan asentoa paremmin kuin...
...avomeri, joka sulautui taivaaseen
Kuikin välillä alaspäin ja näin kyllä, että alempana merestä olisi saanut visuaalisen kiintopisteen jos olisi ollut tarve. Erittäin hyödyllinen mittarioppitunti.
Kohta lentelimme jo Varbergin ja Göteborgin puolivälistä mantereelle. Sweden control oli ystävällinen ja avulias. "Station calling, say your callsign again..." :D Harvinaistahan se on, kun ekkotsaarli tulee Skandinaviaan.
Eikä tämä ollut edes ennätys
Tämä oli selvästi matkan nopein legi - ilmanopeuden suhteen. Myötätuuli auttoi mukavasti. Oppia tuli tietenkin myös siinä, että tällä koneella hidastaminen pitää aloittaa ajoissa, jos meinaa osua kenttään.
Skövdessä tuuli osui mukavasti kentän suuntaisesti ja laskeuduimme normaalisti.
Perillä Skövdessä
Antti purkaa kamoja koneesta
Kone tankkauspaikalla
Ei, sitä ei voi kuvata liikaa
Yksi kerholainen tuli heti auttamaan meitä tankille. Skövdessä ei ole juuri nyt reittiliikennettä, joten kentällä ei peritä laskeutumismaksujakaan. Jutustelimme siinä ja kävi ilmi, että kerhokämpällä voi yöpyä hyvin kohtuullista korvausta vastaan. Kenttä on n. 10 km sivussa kaupungista, joten päätimme jäädä sinne.
Kävimme tutustumassa paikallisiin kerholaisiin ja kalustoon. Ihan siistiä!
Tämä ei ole Eurostar vaan hyvin samanlainen Cherry BX-2, puurakenteinen (kiitos Sami M.)
Jabiru
Tota...mikä?! Malmö Flygindustrin MFI-9 josta kehitettiin myöhemmin alta löytyvä Saab Safari (kiitos Anssi R.)
Piperi
Canard takaa
Canard sivusta
Joku T-pyrstöinen olikin Saab Safari, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_MFI-15_Safari (kiitos Anssi R.)
Cessna
Aika jännä kone
Cessna
Nätti Zenair
Tätä Piperiä huollettiin
Dynamic
Majoituimme tosi hyvin varustellulle kerhokämpälle. Jääkaapista ja pakastimesta sai ostaa ruokaa ja juomaa.
Colaa ym.
Näkymä olkkarista
Olkkarissa oli telkka ja internet, mitäpä sitä lentäjä muuta kaipaakaan?
Oi kuu
Yöpuulle
Nukahdimme yöksi jännittämään aamun kelejä. Aamusella otin muutaman kuvan kerhotalon kalustuksesta, säätietojen tiirailujen lomassa.
Luokkahuone yläkerrassa
Kohta repeää...hän?
Oleskelutila ja keittiö oikealla
Toimisto
Painopistelaskelmien tueksi...
Lennonsuunnitteluhuone
Kunnon kartat seinällä
Nettikone ja Ruotsin ilmailuteollisuuden historiaa seinällä
Tuolla paistaa kohta aurinko?
Oleskelutila ja lisää Ruotsin ilmailuhistoriaa
Antti ja Billy's Pizzat, joita söimme illalliseksi ja aamiaiseksi. Ihan hyvää. Burp.
Nyt se keli aukenee!!
Keli alkoi aueta ja päätimme etsiä reittiä eteenpäin. Kello oli jo sen verran, ettei kovin kauas ollut asiaa. Mietimme Skavstaa ja Borlängeä mutta päädyimme Norrköpingiin, siellä säätieto oli hyvä.
Kerhon ja Ruotsin ilmavoimien lentsikoita
Komea koristepotkuri
Keittiö oli täydellinen, huom syöksyvä suihkuhävittäjä
Dakota
Jätskiäkin oli tarjolla
Sinne jäi sitten Skövde, järkkäsimme paikat ja lähdimme lyhyelle legille Norrköpingiin - reilu puoli tuntia.
Moikka sitten, kerhotalo
Tankit täynnä Hjelmcoa (2,20€/litra) suuntasimme länteen. Arvelutti vähän, pääsemmekö Norrköpingistä koskaan eteenpäin, mutta sieltähän nyt sentään olisi Flyben suora lento Helsinkiin. Tästä sitten lisää ensi kerralla.
0 Responses to "RV-6 - Saksasta Tanskan kautta Ruotsiin keliä väistellen"
Lähetä kommentti