Kuhmo fly-in osa 1 - matkalla pohjoiseen

Pääsin lopultakin mukaan Kuhmon fly-in:iin tänä vuonna. Lensin keskiviikkona 14.7. EFHV-EFJO-EFKH ennätysajassa: bongasin tuuliennusteesta FL50 etelätuulen ja maanopeus säilyi koko ajan yli 200 km/h, vaikka ilmanopeus olikin normaali n. 170.

Lentomatka tuntui muutenkin lyhyemmältä, kun maisemat ovat jo tuttuja. Ainoat ilmenemät muusta lentoliikenteessä olivat OH-PKT Varkauden lentotiedotusalueella ja Joensuussa Finncom ja yksi lähtevä Cessna. Keli oli kuin peilityyni järvi (kuten loppumatkan järvet olivatkin).

236 km/h ei ole huono matkanopeus

Hikisessä säässä matka Hyvinkäältä Joensuuhun kesti vain 1h40min ja loppumatka Kuhmoon alle tunnin, vaikka Viekissä olikin pakollinen 360 kummien kesämökin päällä.

EFJO. Hot hot hot hot hot...

Grob Joensuun platalla. Paikallisten Grob-lentäjien kanssa oli mukava vaihtaa kokemuksia

Joensuu jää taakse

Joensuun jälkeen korpimaisema on aika jylhä. Pielisjärven rannalla Koli kurottaa kohti laskutelineitä. Aurinko vilkkui pilvien takaa monenlaisissa väreissä.

Joensuun ja Kuhmon välillä oli hienoja valoilmiöitä utuisessa horisontissa. Kylmä rintama pysyi reitin vasemmalla puolella. Pielisjärvi.

Kaksi kulkijaa kanootilla Viekijoella

Marja-Leenan ja Tanen mökki Viekissä

Lieksa-Nurmeksen kentän (EFLN) jälkeen ei olekaan sitten muuta kuin järviä, jokia ja metsää, metsää, metsää, metsää...

Hikisessä kelissä piti vielä tarkistaa, onko tukka hyvin.

Peili


Korpien halki lentäessä on aikaa katsella maisemia ja ihmetellä Kainuun luontoa. Peilityynet järvet ja hiljalleen laskeva aurinko saavat aikaan ihmeellisiä näkymiä. Valokuvat antavat tietenkin pienen vinkin siitä, miltä maisemat näyttävät, mutta suosittelen tutustumaan asiaan ihan itse.

Kolmen järven kopla

Lopulta Kuhmon kaupunki alkoi siintää udun seasta, järvien välistä. Ilma oli jännittävä, kylmä rintama sateli lännessä mutta koko matkan oli hiki, niin hiki.

Kuhmo erottuu taemman järven tällä rannalla

Aurinko menossa piiloon uhkaavannäköisen pilven taakse

Kuhmon päältä näkyy Lammasjärveä pitkin vielä muutama cumuluspilvi, taitavat vain olla naapurin puolella.

Kuhmon keskusta on edelleen paikallaan, oikealla alhaalla Kamarimusiikin ydin, Kuhmo-talo

Keskustan päältä kohti kenttää lentäessä uhkaus väistyi jo iltasäteiden tieltä

Kuhmon kenttä on kunnostettu ja pinta näytti laskukiidossa aivan asfaltilta. Ilmasta kivituhkalla päällystetty alue erottui tummanharmaana osana kiitotietä. Päällyste on n. 8 metriä leveä ja 850 metriä pitkä. Kentässä olisi varaa pidennykseenkin, kokonaispituus lienee lähellä 1400 metriä kannosta kantoon.

Kuhmon kenttä 2010
Laskeutuminen oli tyynessä ilmassa miellyttävä. OH-740 siirtymässä seisonta-alueelle.
Hyvää yötä!

Varsinainen fly-in oli perjantaina ja lauantaina. Tilaisuus on kehittynyt muutaman viime vuoden aikana, kun vanhat Kuhmon Ilmailukerhon perustajat alkoivat kokoontua Kamarimusiikin aikaan muistelemaan menneitä. Katsotaan viriääkö ilmailuharrastus uudestaan.

Jatko-osia seuraa.
1 Response to "Kuhmo fly-in osa 1 - matkalla pohjoiseen"
Seppo Kyllönen said :
20. heinäkuuta 2010 klo 16.40
Hienoa Timo kun jaksat näitä kirjoitella tänne, Kuik;n sivustolla myös se potretti siinä koulunniemessä isolla kivellä. Se oli kouluaikaan suosittu välkkärin kokoontumispaikka.

Lähetä kommentti